Ko ɗo ngon-ɗaarenndo
renndo
Jokkondiral e Babakar Njaac
Bubakara Mammadu Sammba Jaadanaa Njaac ko taani mum Ceerno Sammba Jaadana Njaac mo Gawdal Kooɗli. Ko kaŋko yuɓɓini Siyaara baɗanooɗo e nder lewru Abiriil yawtundu ndu, ñalɗi 5 et 6. O jooɗii hannde o ko to saare Ndakaaru. Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e makko caggal nde o arti Ndakaaru. Ko ɗum min kaaldi e makko.
ile to Pakistaan ndillinaani hay gooto !
Fedde Ngenndiije Dentuɗe hollitii wonde ile baɗɗe to Pakistaan ɗe ɓuri heewde bonannde e tsunami baɗnooɗo Geec Inndo (2004) e yerɓo leydi to Pakistaan (2005) e to Hayiti (2010) fof so ndenndinaama. Kono, hannde caɗeele ina ngondaa ngam faabaade Pakistaannaaɓe jaayaaɓe e ɗee ile.
Ƴiiwoonde walla duleendu jayngol
Diiwaan ɗo ɗum yiyaa ñalnde talaata 24 ut 2010 ɗo, woni ko to Beresiil, to nokku ina wiyee Araçatuba, nokku jooɗiiɗo lebbi tati toɓaaka, ɗum noon gonɗo e yooro nanndungo e yoorooji Saharaa. Duleendu lewlewndu jayngol, ko huunde nde heewaani yiyeede. Ɗum heewi waɗde ko so henndu doolnundu ummiima e weeyo yoorngo no feewi. Ndu heewaani ɓurde hojomaaji seeɗa, tee ndu ɓosataa ko ɓuri meeteruuji seeɗa.
Warbaa Kebbel (Duwaawu)
Ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani e gardagol hoyreejo mum Aamadu Umaar Jahe pelle pine gonɗe e Nuwaasot ina ndennda sunaare e ɓesngu Sorimalee e Barooɓe Jakel haa teeŋti e Yero Kajjata Mbaay, Abuu Diiye Kebe, e Aamadu Usmaan Kebesabu cankagol musiɗɗo maɓɓe Hawwaa Mayram Diiye noddirtenooɗo Warbaa Kebbel,cankiiɗo ñalnde 05 lewru morso 2010 to Ndakaaru, birnoyaaɗo to Sorimalee. Ardorde ndee kadi ina nelda duwaaw feewde e musiɗɗo mum Njaay Saydu Aamadu(Gelongal Fuuta) sabu ndeeɗoo sankaare. Ende wiya yo Alla yurmo mo, waɗa toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.
Ko ceedtii-mi e Abuu Usmaan Bah
«Tawde hunaade ko ñamaande», mi huninooma maa mi seeɗto seeɗa e ko nganndu-mi e Abuu Usmaan ; Ko musiɗɗo Mammadu Maamuudu Baal waɗi heen ko ina yona, kono ko seeɗa e geɗe Abuu Usmaan, nde wonde kadi o wonaa neɗɗo yeengo, yoga e golle makko mbirnitaaki yimɓe.
Ciimtol ñalngu ciftorgol Mammadu Sammba Joop to Mbaañ
Fayde e Fooyre Ɓamtaare. Caggal calminaali e koofnaali ngenndiyankooji feewde e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare sabu darnde hiisnde daraande ngam wuurnude ɗemngal e humpitde leñol, ko yiɗde waɗande banndiraaɓe, ɓe ndañaano tawtoroyeede, ciimtol no ñalawma mawningol ñalawma Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, yahrunoo e nder wuro Mbaañ, ñalnde 11 lewru korse hitaande 2010.
Doktoor Abuu Usumaan Bah, ngenndiyanke jankiniiɗo
Ñalnde alkamiisa 03 suwee 2010, Fulɓe mbaasii Jaalal mawngal hono Abuu Usumaan Bah, jeyaaɗo to Baabaaɓe looti. Ko ɗo e lopitaal mawɗo o sankii caggal nde rafi cellal makko ɓeydii tiisde. Ko ñalnde heen, o nawtaa Baabaaɓe, ko toon o wirnoyaa.
Njeenaari : ndeke wonaa Amerik tan
Ñalnde 31 mee, en mbinndiino ko fayti e jaabondiral hakkunde Abdullay Wad e jooɗaniiɗo Dental Amerik to Senegaal, hono Marsiyaa Bernikaa, nde Wad wiyata : «… mi roŋkii famde, hol ko saabii ko onon ngoni leydi ngootiri ñalloori wiyde ko min leydi njeenaari… Dental Orop e Farayse e Sawuud e Inndo e Siin ina mballa min no feewi, kono ɓe meeɗaa wiyde ko min yeenaaɓe.
Fulɓe mbaasii ngenndiyanke, Doktoor Abuu Usmaan Bah wirniima
Doktoor Abuu Usmaan Bah, Hooreejo teddungal gadano Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, nodditaama to Joom men, subaka law, hanki 3 suwee 2010, ɗoo e Safrirde Mawnde Nuwaasoot.
O wirnoyaa ko Bahbahɓe Looti. Doktoor Abuu Usmaan, ko tergal Fedde Ɓamtaare Pulaar wonnoo, hade mun roŋkitde e joñtoyaade to Bahbahɓe Looti, wuro makko.
Al Hajji Tijjaan Aan : "Eeraango feewde e leñol"
Tuubakooɓe ina keewi wiyde « mieux vaut tard que jamais », woni « hay ko jenngi ɓuri ko haayti ». Ngam siftorde duttagol Tijjaan Aan e joom mum, eɗen njaltina ɗoo eeraango ngo Gelongal Fuuta waɗnoo ñalnde 6 e 7 lewru morso hitaande 2001 e ñaldi pinal Tijjaani Aan, baɗnooɗi to Ndakaaru e dingiral Aamadu Bari.
Banndiraaɓe, ko adii fof ko duwanaade on. Maayde Tijjaani Aan, ko baasal mawngal, ko ustaare mawnde, wonande lenol ngol. Nde tawnoo hono Tijjaani en keewaani, etee kadi mbeeɓaani, en cuniima, en ngoyii haa saɗti. Kono paamen noon, aduna o dartaaki ɗo tan, e ndeeɗoo maayde, ko o jokkoowo.
- 1
- 2
- 3
- 4
- Jokku ›
- Sakkitiingo »
