Ko ɗo ngon-ɗaarenndo
renndo
Winndere men e hitaande 2011
2011 maayii, hoto mo yahdi heen. Eɗen nduttoo (ciftina) e huunde e kewuuji maantinɗi kewnooɗi e mayre.
Estoni, 01/01/11 : leydi mbiyeteendi Estoni naatnoondi e Dental Orop e hitaande 2004, naati kadi wertallo Oroo, woni leydi mum 17ɓiiri. Kayri woni leydi jeyanoondi e DentaSowiyet ngadiindi jeyeede e ngadental.
Ostoraali, 02/01/11, toɓooli doolnuɗi njani e fuɗnaange-rewo leydi ndii, mbonni gese e oogirɗe. Ko famɗi fof 35 neɗɗo maayii heen.
Hikka ko hitaande !
Kala hitaande nde nguura ŋakki, keew-ɗen wiyde ko «hikka ko hitaande». Fulɓe kadi mbiyi «ko haalaa hikka, wonaa ɗum jangtetee mo wuuri». So tawii rawane e hitaande 2010 ndee, ndunngu, gulaali ngullii e Afrik bannge hirnaange haa teeŋti e leydi men, toɓo heewi ha yimɓe kaasti, sabu miɗo siftora, so kammu gijinooma, yimɓe fof ɓamda «bone waɗii kadi, ƴiiwoonde ƴiiwii»; Sihsihɓe e Njaayɓe ko maayɓe kulol, Jaakɓe e Jeŋjenɓe e Sohsohɓe ngonata ko e ubbude lamɗam, mo njiy-ɗaa fof ina mooloo Alla e bone toɓo e ilam.
Teddungal maayɓe e loraaɓe kewkewe 1989-1991
Ñalnde 28 noowammbar 2011, Muritani mawninii hitaande waɗtunde duuɓi 51 ko heɓi hoore muum. Nguu waɗti duuɓi 21 ko 28 soldaat ɓaleejo mbaɗanoo yargo to Inaal, mbardaa «amdu e fenaande», tawi wari ɗum en ko koninkooɓe ɓe ngondunoo e konu ngootu… Nii woni, ñalngu nguu, wontanii en ñalngu sunu.
Waɗi en mawninde ngu hitaande kala, ko hoto ɗee bone njejjiteede, hoto ko waɗnoo koo waɗtu e leydi ndii …
Mobbooru laamɓe, fartaŋŋe berbeer en
Mobbooru laamɓe haaɗaani tan e riiwde laamɓe e laamuuji mum en to Tuunus, Misra, Libi e naatnude mbayliigaaji to Maruk, alaa. Won leñol heɓi heen fartaŋŋe mawɗo : berbeer en. Ɓe ƴuŋtii hoore hay to Tuunus, ɗo nganndu-ɗaa ɓe keewraani noon fof, hakkunde 5% e 10%. Nii woni, e darorɗe abriil 2011, batu mooɓondiral ngadanu amasig (berbeer) en jooɗiima e nder worgo Tuunus. Ñalnde 30 sulyee ɓennuɗo oo, laamu kesu nguu keɓtini kadi fedde wiyetende Atca, hono Fedde Tuunusnaare pinal Amasig.
Kadija Ben Saydaan, hooreejo fedde ndee haalii : «faandaare amen ko hisnude donaaɗi e aadaaji amasig en, haɓde e sikkeeji pawaaɗi e maɓɓe e ummitinde kuutoragol binndol Tinifagh, hono binndol ɗemngal Amasig».
Jaaroore Usmaan Muusaa Jagana
Banndiraaɓe, haalde ko fayti e Professeur Usmaan Muusaa Jagana wonaa huunde weeɓnde saɗne. Nde tawnoo, o wonaa maayel coorowel demminaare, juuwnowel ceeɗu. O wonaa kadi caanngel ilowel ndunngu, ɓeeɓowel kawle. Usmaan ko geec mawɗo, jaajɗo, luggiɗɗo, mo taarotaako, juuwotaako, lummbotaako. Kala garɗo, wiɗtata e makko tan ko hakke hattan mum, ɗacca ɓure ena keddii, ndillaani.
En ndardoraaki ɗoo hannde e yeeso nguuɗoo jamaanu sabu ɓurde anndude ooɗoo gorko. Alaa ! ena woodi ɗoo e ngalɗoo dental, ɓe o fijdunoo, o mawnidnoo e nder mbeddaaji e dingire leegal Gataaga e nder Kayhayɗi, kay timmbee-jooroo, kay sammee-naayoo.
Golle parlemaa e daawal sulyee 2007
Parlemaa leydi men ko fuɗɗii ko jooɗiima e daawe tati : daawal gadanal ngal ko keñoraangal (ko e lewru abriil 2007 wonnoo) caggal nde hooreejo leydi ndi jooɗii e jappeere mum. Ko kanko hooreejo o ɗaɓɓunoo ndeen joɗnde mbele Asammbele e Senaa ina mbaawa toɗɗaade jiilirɗe mum en. Daawal ɗiɗmal ngal ko daawal gaadoraangal (tuggi 14 mee haa 14 sulyee 2007). Daawal tataɓal ngal kadi ko keñoraangal : ngal fuɗɗii ko 23 sulyee, ngal joofi ko 22 ut 2007.
Sariya kaɓotooɗo njiyaagu : Hol ko addi ɗum ?
Naamnal ngal ko jojjungal sabu e ɗum haawnii e yonta mo ngon-ɗen o, e nder fuɗɗoode teeminannde noogaas e go’o wiyeede wonde sariya ƴettaama ngam haɓaade njiyaagu e nder moritani.
Jubbannde e kuulal paatungal e njiyaagu e nder leydi Muritani
Na jeyaa e ngoƴaayi dowrowi rendo men, ɗii duuɓi kala, teeŋti nde demokaraasi sompaa, yuurnitaade gonka men e macungaagal, ɗoofde ɗum, kam e ñawndude ñawanɗe men.
Kandidaaji wooteji gardagol leydi men, kam e partiiji politik e ɓesngu men kala nanondiriino heen. Eɗen poti yettude ɓe kamɓe kala, kaɗdi njettoor. Maa won wiyɓe, baɗɗo fotde mum jaraani na mantee.
Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee : Daande ko wootere
Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee : Daande ko wootere
Caggal konngol hooreejo leydi ndi gadanol gila ƴetti laamu ñalnde 16 abriil 2007, pelle keewɗe daraniiɗe jojjanɗe aadee, kollitii weltaare mum en.
