Ko ɗo ngon-ɗaapolitik
politik
Yo Alla daɗndu Senegaal e kaaɗi laamu
Yo Alla daɗndu Senegaal. Waɗi noon, ko gila Abdullaay Wad wiyi ina birga laamu tataɓol, Senegaalnaaɓe heewɓe ko saliiɓe, mbiyi ina potndi heen huunde fof, sibu e miijo maɓɓe, Doosɗe leydi Senegaal ndokkaani hay gooto waɗde manndaaji tati. Abdullaay Wad noon wiyi wonde oon sariya hiisaaki manndaa mum gadano oo, sibu o ƴettaa ko caggal nde o toɗɗaa gadanol, e hitaande 2001, nde njuuteendi manndaa artiranoo e duuɓi joy.
Asammbele ngenndi : haala dirtingol woote
Kalifu,
Juɓɓule parlemaa kam e diisooji minisipaal ina potnoo hesɗitineede ko idii maayiirɗe hitaande 2011. Guwarnama mon, dirtinii laabi ɗiɗi kesɗitingol tataɓal senaa, kam e woote sarɗiyeeje (depiteeji) e minisipaal potnooɗe waɗde ko idii noowammbar 2011. Ɗumɗoo naatnii leydi e kiris juɓɓule dowla.
Hakkunde Al Kaydaa, e Ahmedinejaad, e Amerik
Luural mawngal, jowitiingal e njangu 11 settaambar 2001, ina hakkunde Al Kaydaa, e Iraan, e Amerik. Wonande Amerik, jeddi ngalaa, ko Al Kaydaa waɗi bone ɗee. Ko ɗum nii jeyi sabaabu njangu maɓɓe e Irak, e yahdu maɓɓe Afganistaan, e raddo maɓɓe Ben Laaden, duuɓi sappo haa njahdi e naange. Al Kaydaa, kam ne, meeɗaa yeddude ko kam woni caggal njangu nguu, ina faarnoroo ɗum boom.
Hommage aux victimes des événements de 1989-91
Chers compatriotes,
Chers frères et sœurs,
Chers amis,
Il ya vingt et un ans exactement, par une nuit comme celle-ci, s’est déroulé l’événement le plus tragique et le plus sombre que la Mauritanie aura jamais vécu.
Hol ko firti BRICS ?
BRICS, (ko anndiranoo BRIC) ko tonngol joopingol ɗeeɗoo leyɗe : Beresiil (B), Riisi (R), Inndo (I), Siin (China woni C), Afrik Worgo (Soutth Africa woni S). Ina tonngiree kadi heen sahaaji ABRIC (Farayse)... Leyɗe joy ɗee, kiisetee ko e leyɗe mawɗe, ƴellittooɗe (jeenaɓiri, jeegoɓiri, nayaɓiri, ɗiɗmiri, e noogaas e joyaɓiri to bannge faggudu).
Hol no neɗɗo ɓoorortoo lefol laamu : ko inta aanniinde
Gooto e hooreeɓe leyɗe Afirik, caggal nde yiyi lepte ɗe Kaddaafi leptaa ɗee e warngo mum, faɓɓi denndangal pottitte ɗe hebornoo waɗdude e won e yimɓe ñalnde heen ; Ina yaakoraa noon saabii ɗum ko yiɗde mo teeldude e hoore makko mbele amo miijtoo caɗtugol wune laamɗo ummoraade e ɓesnguuli. Ko noon kam kanko o yiyiri ɗee kewkewe.
Naamnal jaŋtangal Kajjata Maalik Jallo feewde e kalifu geɗe nder leydi e bellitgol (Ñalnde alet 10-10-11)
Hafeere loranooɓe e kewkewe 1989-1991 (mooliiɓe e foksineeruuji ceekanooɗi) ellee gasaani tawo :
- Kaaytugol artirde Muritaninaaɓe mooliiɓe to Mali ;
- - Dartingol golle gartirgol Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal, sibu ina wiyee wonde fotde 5 000 ɗaɓɓaande gartugol njaɓaaka ;
Binnditgol taƴowol enɗam
Joɗnde cuuɗi sarɗi heñoraande
Joɗnde heñoraande cuuɗi sarɗi udditii ñalnde alet 25/09/11. E ooɗoo sahaa, so fof yahriino no fotirnoo, tawatnoo ko yimɓe ina keblanoo woote. Kono, laamu ngu dirtinii woote ɗee, hono kesɗitingol depiteeji e meeriiji. Hujja mo ngu rokki, ko wiyde wonde partiiji laamu e luundo ɗaɓɓii ɗuum.
Binnditagol : Enen fof ko en arani en !
Sifaa no binnditagol yimɓe ngam keɓgol kaayitaaji keɓtinirɗi tuugiiɗi e ɓetonguurki (biométrie) waɗirtee nii, ina faayni mi. Ina saɗi e men jogorɗo daɗde e tame sarɗiiji lelnaaɗi ngam seerndude Muritaninaaɓe e lasli e ndoomndoomki leƴƴi tumarankooji.
Halfinaaɓe etaa siwil, e gardagol Juɓɓinoowo Gardiiɗo Kuftodinɗo hono Mrabih ciftinii ɗum yontere ɓennunde ndee e tele, wondude e pellital ŋeerngal : sahaa raddo arani en yontii, tee maa ƴiiƴam siiwoo ! So tawii gooto e jiknaaɓe maa ko arani walla so tawii yeeso maa welaani terɗe goomuuji binndittooɗi ɗii, so tawii a anndaa Bah Siley walla Maggat, e yeru, alaa fof ɗo ndewataa haa mbinndito-ɗaa.
Ɓataake jowitiiɗo e binnditagol
Pelle renndo njokkondirii e kalifu geɗe nder leydi ñalnde talaata 28 suwee 2011 hedde waktu 15ɓo. Ardinoo lappol ngol ko Mammadu Saar, hooreejo Fonandh, e wondude e Lalla Ayse e Buubakar wul Masawuud hooreejo Sos-Esclaves e Aminettu mint El Moktaar hooreejo fedde wiyeteende AFCF e hoohooɓe woɗɓe … Muujibu lappol ngol ko yettinde kalifu ɓataake pelle renndo binndunoo ngam wullitaade no binnditagol ngol yahrata nii. Ɓataake mo min pirani on ɗooyene.
