Ko ɗo ngon-ɗaapinal
pinal
Baal Mammadu Maamuudu, : “Huutoraade jaanirɗe kese ina waɗɗii”
Abdullaay Haaruuna Sih, Koolaaɗo kuuɓal : “... Jogaade ganndal e peeral e pinal e waawde fooɗtude yimɓe mbele ina ɓeyda en sibu garɗo fof addata ko pinal kesal.”
Abdullaay Sammba Gaako : “Haala ina weeɓi, saɗi ko gollal”.
Asalaamu aleykum banndiraaɓe, ko ardii fof, mbiɗo rewa tan ɗo rewanoo ɗo.Banndiraaɓe
Adiiɓe haalde ɓee kaalii haala njuɓɓuka! njaɓɓii e ɗemɗe amen !ittataa ma min ndeftu e ko min njɗnoo haalde koo tan. Ko ardii fof Fedde Ɓamtaare Pulaar e Moritani ina yettee !gila ɗum fuɗɗii fayde jooni, ma a taw min ngalaano ɗo, walla min ngalaano e birooji ɗi, kono ko min soldateeɓe, dariiɓe e nder fedde Ɓamtaare Pulaar gila 1977. Aamadu Umaar Jah oo, ɗaccataa mi fena, nde ɗum fuɗɗii nde, ko kanko ari Ɓoggee, min mbaɗi ko wuro e wuro, gure 27 halayɓe ɗe, alaa heen ɗo min njettaaki, o moni ɗoo jooɗii !
Sileymaani Kan, hoyreejo teddungal FƁPM, “Pellitɗo mahde moddat ɓakkere”
Banndiraaɓe, ko ardii fof mi salminii on, mi weltiima kaaɗdi weltaare! Ina wayi no Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, so mi yiɗii mi wiya e yeeso kuuɓal nde liggiima no feewi, ɗum ne ko no feewi boom. Sabu nde ngartu-mi ɗo Misira (miin ko Yero Dooro Jallo janngini mi pulaar to Misira, kolluɗo-mi alkule pulaar ɗum ko "a" ɗum ko "ñ" ekn..., ko Yero Dooro Jallo). Gila ndeen feewde jooni, wonno ndeen ko 1968, mbiɗo rewindii golle ɗe ɗo njahrata.
Konngol Bookara Aamadu Bah, Kalfinaaɗo Kumpital
Banndiraaɓe, on calminaama ! Miin noon, mi jogoraani juutnaade sibu ko woni ɗo koo fof, ko sagataaɓe pulaar, tee gooto fof, mbiɗo yenanaa ina yiɗi haalde heen huunde; ɗum noon alaa e sago yimɓe mbaawataa juutnaade no feewi. So artii noon e Fedde Ɓamtaare Pulaar, miin nganndu-mi Fedde nde ko 1976 to galle Suleymaani Kan,
Konngol Ifraa Al Hajji Boli, kalfinaaɗo jokkondiral
Banndiraaɓe, on njaaraama, ina wayi no ko fotnoo haaleede ko fof mawɓe ɓee kaalii, adiiɓe en haalde ɓee ! Ina wayi no ko teskuyaaji tan mbaɗaten seeɗa. Hannde eɗen mawnina ɗo hitaande 30ɓere, ko seeɗa e nguurndam fedde, kono eɗen mbaawi wiyde ko heewi waɗaama.
H 3ɓiire FƁPM : tonngol konngol Aamadu Umar Jah, hoyreejo fedde
Mbiy-ɗen ko ñalnde alet 07 lewru Mars 1976 waktu 9 jamma to bolok maniwel, galle Suleymaani Kan, ko oon jamma, fotde yimɓe 30 tawtoraa ndeen joɗnde huuɓtidinnde ngam sosde fedde wiyateende fedde ɓamtaare pulaar e Muritani.
Hitaande 30ɓiire FƁPM : Hiirde Mbayniigu
Ñande altine 5 suwee 2006, caggal nde golle ɗe njoofi, Yiilirde Ngenndiire yuɓɓinii jonnde hakkunde mum e nelaaɓe cate ɗee, e sete FƁPS /T.P.Senegaal, e hooreeɓe cate Nuwaasoot, nde teddiniri ɓe hiraande
Hitaande 30ɓiire FƁPM : Belaa
Kala mo dañi belaa weltoo. So hawri kadi ko e belaa mo Alla welaa, joom mum summba, sajoo, leewoo. Ñalnde 03 e ñalnde 04 lewru korse 2006, Fulɓe Muritani ndañii belaa mo njiɗnoo tawi kadi ko belaa mo Alla welaa, annebi Alla
