Pulaar.org

Maande Fedde

NGARDIINDI : Ene moƴƴi siftinde wonde ko e fawaade e ɗ'aɓɓaande Hooreejo Fedde nde, Kalifu Toppitiiɗo Kopporeeje laamu (Ministre des Finances) hokki Fedde "Bamtaare Pulaar e Muritani dingiral ɓetowal 60 x 60 m, hawra 3.600 m², to leegal hirnaange Worgo Sebka.

Aamadu Tumaani Tuure (jom konngol)

Yimɓe fof ina ciftora, Aamadu Tumaani Tuure ina jeyaa e heɓtunooɓe laamu to Mali e hitaande 1991 caggal warngooji e mbeddaaji Bamako. Ko laamɗo kaaɓanooɗo biyeteeɗo Muusaa Taraore ɓe liɓnoo. Nii woni o ardinaa leydi ndi e daawal hakkunde ngal, o yuɓɓini kaaldigal ngenndiwal (29 sulyee haa 12 ut 1991), caggal ɗum o yuɓɓini woote depiteeji e gardagol leydi e hitaande 1992. E oon sahaa, ina famɗi mo sikkaano wonde ma o nangto e laamu, o saloo woppude hono no heewɓe mbaɗata haa hannde nii.  Kono o sali hay wonde kanndidaa, Malinaaaɓe cuɓii hooreejo goɗɗo, hono Alfaa Umar Konaare, mo luulndaaki jikke, laamɗo mo bonnaani. Ko ndeen o deestii, o sosoyi fedde toppitiinde cukaagu.

Almuudo

Fedde nde wonaa laamuyankoore wiyeteende Human rights watch, yuurnitiima nguurndam almuɓɓe to leydi Senegaal. Nde bayyinii, ñalnde 15 abriil 2010, ciimtol ngol 126 hello tiitoriingol “Dow keeceeje sukaaɓe”, ɓe kolliti heen ko fayti e njelaari e kuutoragol sukaaɓe almudɓe e mbaydiiji keewɗi. Ɓe ñiŋii heen laamu Senegaal e seernaaɓe waɗooɓe ɗeeɗoo golle. Eɗen nganndi noon, to ooɗoo bannge, aadaaji Senegaal e Muritani ko gootum.  So laamu maa huunde e seernaaɓe Senegaal njooɓtoraama huunde, yo laamu Muritani e seernaaɓe Muritanaaɓe nganndu ko kam en kadi kaaldetee, hay so tawii wiɗto ngo wonaa ɗo waɗaa, haa teeŋti noon e nder leñol Fulɓe.

ruulde cuurki

Ko meeɗaa yiyeede e winndere nde : cuurki dartinde yah-ngartaa hakkunde leyɗeele : kiin cuurki ummorii ko e wolkaa puccitiiɗo to leydi ina wiyee Islande. Ndiin leydi woni ko ceɓtam rewo, rewo Orop. Ko duungel peggungel nder diƴƴe geec, nokku jaangɗo no feewi, haa ko ɓuri heewde e sahaa ndiyam ko penndiɗam. Nokku o ina woowti ko wayi noon, sibu omo waɗi ko ina tolnoo e 130 wolkaa guurɗo, ɗi ngandu-ɗaa sahaa e sahaa kala

Natal blog "un pinceau sur le tableau Mali"

Haaliyankooɓe  mbiyi cuuɗi aduna ko tati :

• Suudu Teddungal,
• Suudu koyeera e
• Suudu yurmeende. 

Teddungal ƴeftii heen cuuɗi sappo (10). 
Koyeera  ƴeftii heen cuuɗi sappo(10). 
Yurmeende ƴeftii heen cuuɗi sappo (10). 

Huunde fof ina jogii kaannduɗo heen wiyaa yoo cuuɗi ɗi pecce rokkee joom mum en haannduɓe heen.

Natal leyɗe ɗo Pulaar haaletee

Konferansuuji yowitiiɗi e ɗemɗe Afirik hino nanndi ɗi fuu majji. Hino wa’i wa si yuɓɓinooɓe ɓen ko fiyaakuuji yewtaaɗi e mbatuuji feƴƴuɗi ɗin tun woni e nyemmbude. Ɗum non sabu mum hino waawa wonude waasude ndaartude ko haaldaa kon e waasude siinude fewjooje e waajuuji. Hara non mbatu Fulcom yowitiingu e fulfulde laatiingu Ndakaaru ngun kadi ko e ngol laawol rewi ? Munnyo-ɗen taho haa annden njaltudi ndin.  E ngol laawol ɗoo kadi doo, haala wootinɗingol yaajungol mbinndiin hino tawanoo e ginol golle yewtereeji ɗin.

Porfeseer Umar Bah

Doktoor walla Professeur Umaar Bah ko Dabbenaajo. Dabbe woni ko e diiwaan Baraknaa e jiimde Maayo Senegaal. E nder diiwanuuji Fuuta hanki, ngo askitintoo ko e diiwaan Yirlaaɓe bannge Muritani. Ngo takkii ko e wuro subalɓe wiyeteengo Mbaañ Cile e leydi Hammadi. Ngoon heedti ngo ko bannge funnaange ko ena fota wonde 500m. Seerndi gure ɗee ɗiɗi ko caanngol Mbaañ e pale ena mbiyee Ndañtaandi.Yumma makko dawi ko Jaaba e nder diiwaan Hebbiyaaɓe, wiyetee ko Ama Maadiiyu. O wiyi Doktoor Umaar Bah ko Abdul. Ko ɗum jeyi sabaabu Umaar Bah ena noddiree kadi Abdul Ama. Ooɗoo Ama Maadiiyu, jibinɗo Umaar Bah, to bannge silsil, yalti ko e biyeteeɗo Tafsiiru Ɓoggel.

Yanaande Ceerno Sammba Jaadanaa

O waraa ko ñalnde 5 Abiril 1890, hoore makko e ɓalndu ceerndaa no layya juulde Taaske. Ko adii ɗuum ngarmi-ngaraa heewiino hakkunde makko e laaminooɓe reedu Fuuta oon yonta, ɓeen ngoni Almaami Ibiraa Almaami mo Laaw, Andul Laamtooro mo Tooro yanti Almaami Yirlaaɓe. Maa Tuubakooɓe Ndar e Podoor ngaddi ballal mum en nde ɓe pooli Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac. Poolgu ngu aldaa baawal.

Natal pilmoowo

 Banndiraaɓe, musiɗɓe tedduɓe ngal ɗoo jokkondiral waɗaa ko e ñalɗi film e nder leydi men Muritani. Ko sabu film jaltinaaɗo ina haala e wod e kewkewe 1989 ‘Evenement 1989’ baɗɗo to Ceenel e Foonde mum. Film o mahii ko e ciimti, tawa siimtata ɗum ko waɗdanooɓe ɗeen golwole.  Miɗo sikki daartude bonaani, sibu ko siftinnde yimɓe ko ɓennunoo mbele ɓe tawanooka ina paama ko wonnoo e ɗiin sahaaji, kadi ko ustude fitinaaji goodnooɗi.

Dartinooɓe Afrik

Yoga e leyɗe duunde Afrik nde ina piɓi mawninde hikka, caggal duuɓi cappanɗe joy, keɓgol jeytaare mum  caggal nde ɓoorii tiimaandi Farayse e darorɗe  kitaale capanɗe jeegom. Hol to ngoo miijo ummorii ? Ina gasa tawa ɗum ummorii ko to tiimnooɓe ɓe (sabu e Moritani ko nelaaɗo Sarkosii yettini miijo ngo Wul Abdel Ajiiju), to Senegaal kam, ina wayi no ɓeen lelnii tuugnorgal mum en no kebori mawninirde hitaande nde e tee puɗɗiima siynude ɗum.