Yo Alla daɗndu Senegaal e kaaɗi laamu
Yo Alla daɗndu Senegaal. Waɗi noon, ko gila Abdullaay Wad wiyi ina birga laamu tataɓol, Senegaalnaaɓe heewɓe ko saliiɓe, mbiyi ina potndi heen huunde fof, sibu e miijo maɓɓe, Doosɗe leydi Senegaal ndokkaani hay gooto waɗde manndaaji tati. Abdullaay Wad noon wiyi wonde oon sariya hiisaaki manndaa mum gadano oo, sibu o ƴettaa ko caggal nde o toɗɗaa gadanol, e hitaande 2001, nde njuuteendi manndaa artiranoo e duuɓi joy.
Winndere men e hitaande 2011
2011 maayii, hoto mo yahdi heen. Eɗen nduttoo (ciftina) e huunde e kewuuji maantinɗi kewnooɗi e mayre.
Estoni, 01/01/11 : leydi mbiyeteendi Estoni naatnoondi e Dental Orop e hitaande 2004, naati kadi wertallo Oroo, woni leydi mum 17ɓiiri. Kayri woni leydi jeyanoondi e DentaSowiyet ngadiindi jeyeede e ngadental.
Ostoraali, 02/01/11, toɓooli doolnuɗi njani e fuɗnaange-rewo leydi ndii, mbonni gese e oogirɗe. Ko famɗi fof 35 neɗɗo maayii heen.
Asammbele ngenndi : haala dirtingol woote
Kalifu,
Juɓɓule parlemaa kam e diisooji minisipaal ina potnoo hesɗitineede ko idii maayiirɗe hitaande 2011. Guwarnama mon, dirtinii laabi ɗiɗi kesɗitingol tataɓal senaa, kam e woote sarɗiyeeje (depiteeji) e minisipaal potnooɗe waɗde ko idii noowammbar 2011. Ɗumɗoo naatnii leydi e kiris juɓɓule dowla.
Ñamri kaɓoori e ‘keneeli’ ɓalndu
Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.
Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.
Kawisaaji Google: Otooji nawooji koye mum en
Duuɓi ɗiɗi jooni, Google woni ko jarribaade otooji kattanɗi nawde koye mum en hakkunde otooji goɗɗi, ɗi coklaani konndireede. Miijo-ɗaa tan, ɗo njagguno-ɗaa e walaŋ oto maa, ina doga doole, tan ngoppaa, leƴƴitaa joɗnde (siis) njoɗi-ɗaa oo, poocco-ɗaa, mbiyaa « yo neɗɗo ngofƴo ɗoo seeɗa, ɓayri ina woɗɗi yettaade tawo !» Oto jokka dogdu, aan aɗa ɗaanii, ina reega hakkunde otooji, ina doga fotde 160km/w.
Hikka ko hitaande !
Kala hitaande nde nguura ŋakki, keew-ɗen wiyde ko «hikka ko hitaande». Fulɓe kadi mbiyi «ko haalaa hikka, wonaa ɗum jangtetee mo wuuri». So tawii rawane e hitaande 2010 ndee, ndunngu, gulaali ngullii e Afrik bannge hirnaange haa teeŋti e leydi men, toɓo heewi ha yimɓe kaasti, sabu miɗo siftora, so kammu gijinooma, yimɓe fof ɓamda «bone waɗii kadi, ƴiiwoonde ƴiiwii»; Sihsihɓe e Njaayɓe ko maayɓe kulol, Jaakɓe e Jeŋjenɓe e Sohsohɓe ngonata ko e ubbude lamɗam, mo njiy-ɗaa fof ina mooloo Alla e bone toɓo e ilam.
Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (6) : Guroo, gaño Afrik e Muritani
E tonngoode ɓennunde ndee, en ngardiino e daartol men haa ɗo mbiy-ɗen : « Ɓalli koloñaal en ngulii, maayɓe keewii. Ɓe njuurnii, ɓe njuurnitii, ɓe tawi no ɓe kaɓirtee nii, wonaa noon : ngenndiyankooɓe ndartorii ɓe ko « hare bettel » (geriyaa), kamɓe ɓe keblanii ko hare kuccondiral, maa hare jawre, ɓe nguddii ko e postooji maɓɓe, aɓe padi yimɓe ɓe nganndaa to ummortoo ɓe, hol nde njanata e maɓɓe (bettoowo tintintaa), no ɓe njanirta e maɓɓe. Ngaanumma waɗii ! Ɓe pellitii kamɓe ne haɓtoraade hare bettel. » Jooni eɗen njokka : Guroo, gaño Afrik e Muritani
Ziyaara Ceerno Abdallaahi JAH 2011
Tuggi jamma alkamiisa oo, haa subaka aset, ko almuɓɓe ina njaara, ina njima Nulaaɗo Alla "juulde Alla e kisal mum yo ngon e makko", ina nginna Allah. Ko ɗoon njiyataa, nanaa ɗaaɗeleƴƴii ceertuɗi, gila e safalɓe muritaninaaɓe, wolofaaɓe senegaalnaaɓe, ginenaaɓe, malinaaɓe e ko wonaa ɓeen, ina njillondiri, ina njiirondora ina mbiya : alaa goodɗo so wonaa Alla.
Ko ñalnde kikiiɗe aljumaa, Ziyaara oo fuɗɗii. Ko almuudo biyeteeɗo Saydu Nuuru TAAL, udditi Ziyaara oo e lomtaade Ceerno Aliw Tulla WAÑ,
