Ko ɗo ngon-ɗaapinal
pinal
Maayde Kaddaafi : hol ko jari ɗum fof ?
Kaddaafi laamɗo lolluɗo oo, laamɗo dikkinooɗo leyɗe Aarabeeɓe kala, dikkii leyɗe hirnaange fof, baɗatnooɗo ina firta laamuuji e nder Afrik, ina urɓa luulndooji e nder leyɗe janane, ina seŋani woɗɓe gafakkeeji … jaambaaro mo hono mum weeɓaani oo, wattini ko dogde ina suuɗoo e rukkuuji e gasɗe …
Hol ko jari ɗum fof ?
Kaddaafi, neɗɗo ƴiiƴiiwo
Duuɓi 42 ko Kaddaafi ardii Libi : yimɓe fof teskorii mo ko wonde neɗɗo kaawtiiɗo hoore mum, mo alaa mo renndi laamu, ƴiiƴiiwo, mo kesi mum kaɗi kiiɗɗi mum haaleede. Hannde yimɓe fof ina teskii nde o yalti e oo oto, omo waɗi parayseewal iirɗungal, omo waaktoo e nder tele, o woondi joofnirde laamu makko jumpugol e maaje ƴiiƴameeje Libinaaɓe.
Lamol laamɓe yiytaama : Henndu ndimaagu wontii mobbooru laamɓe
Ñalnde 17 feebariyee 2011, waɗnoo lebbi ɗiɗi ko Muhammed Buwasiisi duppunoo hoore mum to wuro ina wiyee Siidi Busiid to Tuunus. Jonte ɗiɗi caggal ɗuum, o sankii. Addaannoo mo wartaade, ko añde koyeera e saltaade fenaande. Caggal makko finnirii caabinooɗo mette makko e koyeera pawanooɗo e ɓesngu Tuunus, hono Seyn el Abidiin Ben Aali, sibu laamu muuɗum yiƴƴidii heen. Ben Aali e jom suudu mum Leylaa e galle esiraaɓe makko hono galle Tarabelsiinaaɓe, kam en fof hannde kulol ina hoɗii ɗum en.
24 marsa, ñalngu adunaaru ɗoyru
Ɗoyru ko ñawu mbonngu, ndaaɓoowu, mbaroowu so tawii gonduɗo heen yaawaani safraade, maa walla so rewaani safaara mum no fotiri. Ñawu nguu heɓrotoo ko e weeyo. Ko yimɓe ɓe jofe mum en ndaaɓaa, ñawi, carata ñawu nguu. So ɓe ɗojjii, walla ɓe kaaktiima, ɓe carat mboros gaddoowo ñawu ngu e weeyo ; kala poofɗo ɗum, maa walla kala mo ɗum naati, so yiɗii wona e ndiyam maa walla e ñaamde, oon raaɓee. Mboros oo wiyatee ko «basil mo Koch».
Huunde e geɗe Tuunus
Leydi Tuunus ɓuri leyɗeele Magreb fof famɗude wertallo. Ndi heedi ko hirnaange Afrik, heedi ndi e Orop tan ko 140 kiloomeeteer, tolnde kanaal Sisil. Heedi ndi bannge hirnaange ko Alaseri (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 965 km), bannge fuɗnaange worgo ko Libi (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 459 km), bannge rewo e fuɗnaange ko geec Mediteraane (njuuteendi tufnde mayri ko 1 298 km). Tataɓal leydi ndi, bannge worgo ko moraande Saharaa; bannge rewo ko kaaƴe mawɗe, no annama geejol nii. Hirnaange maggol ko weeyo mediteraane (hono kilimaa Orop), bannge rewo maggol ko kilimaa joorɗo, kilimaa Saharaa.
Laamu Ben Aali : kiiɗal e piggal
Ben Ali jibinaa ko e hitaande 1936. Jinnaaɓe makko ngonaano alɗuɓe. Nafi mo, ko ko nafnoo ɓeen sukaaɓe Aarabeeɓe waasnooɓe, suɓinooɓe naatde larme, kuutorii petelaaji ngam heɓtude laamu, gila noon e Naseer, Hosni Mubaarak, Bumejeen, Haafed el Asad, Saddaam Huseyn, Kaddaafi, kam e koninkooɓe Muritani. Nde Tuunus heɓi hoore mum o neldaa Saint Cyr janngoyde ganndal konu. Caggal nde o ƴaaŋi Janngirde Toownde Kabaruuji to Dental Dowlaaji Amerik, o fektaa to nokku kalfinaaɗo Kisal Konu.
Udditirka “Le Calame” : Ɓataake Ben Aali feewde e Wul Abdel Asiis
“Musiɗɗo jahdiiɗo njogitaari, kaaldirtu-mi e maa ko no neɗɗo haaldirta e mo woowi nii, nde tawnoo ko miin heccu maa, miin kadi idi maa e garaad seneraal oo, kam e golle hooreyaagal leydi. Laabi ndew-ɗen ɗi ina nanndi no feewi, yanti heen, ko aan woni hooreejo leydi cakkitiiɗo yillaade mi. Balɗe tati tan, caggal nde ummi-ɗaa Tuunus, bone njofi e am.
Tuunus haa Misra, henndu ndimaagu wuttii
To Keer, leydi Misra, ñalawma aljumaa 28 saawiyee 2011 oo, ko gulɗo no feewi : ko ɗum addani persidaa Hosni Mubaarak yamirde ndeenka konu wonande jammaaji ɗi. Ina wiyee, walla nii yimɓe aduna oo kala mbaawii seedaade ɗum e tele Jasiira, soldateeɓe ɓe e seppooɓe ɓe ina kollita cehilaagal hakkunde mum en. Mbele jogoraani ɓurde ɗoon ?
Muhammed Buwasiisi naatii daartol
Taarek Buwasiisi, lollirɗo Muhammed Buwasiisi jibinaa ko ñalnde 29 marse 1984. O saŋkii ko ñalnde 4 saawiyee 2011. Kanko woni Tunisinaajo, jeeyoowo jirlotooɗo duppunooɗo hoore mum ñalnde 17 desammbar 2010, ngam wartaade, sabu mette heewtude ɗum. Ko ɗeen golle njibini waklitere Tunisi addannde persidaa Ben Aali woppude laamu, dogi mooloyii to Sawuud.
