Gaasuuji ɓeydooji nguleeki weeyo

Maande batu Kopenhag

Mbiimtam ndiyam (so a fasnii ndiyam, aɗa yiya ko wayi no cuurki nii ina wiimtoo, ko ndiyam wonti ɗoon cuurki). Gaasuuji gaddoojii seer ɗii kala so ndenndinaama, mbiitam ndiyam wonata heen ko 70%. Kono, nde tawnoo ɗam ɓooyataa e weeyo (balɗe 10 so heewii), batte mum e ɓeydagol nguleeki ina pamɗi (ɗam wontata ko duule walla lay). Yanti heen, wonaa golle aadee ngaddata ɗum, sibu ɗum jeyaa ko e baylagol diƴƴe gaadorangol.

Gaas karbonik (CO2) e gaas biyeteeɗo metaan walla won ɗiin gasuuji ummotooɗi e « filtoks », walla ɓuuɓnooji (gaasuuji filsideer ekn …) walla kadi ko wiyetee Oson ko, ko gaasuuji gaddooji « seer » ɓooyooji no feewi e nder weeyo (hakkunde duuɓi 20 e duuɓi 50 000), tawi yoga heen ko aadee saabii ɗum en. Gaas karbonik ina waawi wonnde 100 hitaande e nder weeyo. Omo jogii iwdiiji ɗiɗi : kuɓɓugol geɗe ummiiɗe e ɓarakke nguurndam (petroŋ, ƴulɓe, cuurki laaɗe ekn …) walla ustagol leɗɗe (maaygol dunli, walla cumu ladde …). Ko neɗɗo woni sabaabu ko ɓuri heewde e makko.  l  Gaas biyeteeɗo metaan oo ne ina waawi wonde e weeyo fotde duuɓi 14. Omo waawi ummoraade e sato (alaa ko neɗɗo woni heen) e nokkuuji leppuɗi e ñolgol puɗi … walla o ummoroo e ndema (gese ilneteeɗe) ekn… l  Gaas biyeteeɗo protoksid asot (N2O) heewi ummoraade ko ndema (engere) walla kuɓɓugol batte nguurndam, walla e golle mbaylaandi (isinaaji).  l Gaasuuji kuutorteeɗi e « filitoks » walla e « filsideeruuji » maa kilimatiseeruuji ekn … ko neɗɗo woni sabaabu mum en. Eɗi mboni e weeyo no feewi.  l Gaas biyeteeɗo Oson oo, maa rennda e on ɗiin gaasuuji goɗɗi nde jogoo batte ɗe moƴƴaani e weeyo. Bonannde makko kadi fawii ko e nokku ɗo o tawetee : won e nokkuuji (tooweeki hakkunde 12 e 50 kiloomeeteer) o ɓuuɓtintu weeyo (ɗo omo moƴƴi e men).

Ko firti « seer »

Ko ɓuri heewde e cereeli naange taccat weeyo, njana e leydi, ngulna ɗum. Leydi ne, « rokkita » (wukkita) huunde e kiin nguleeki feewde e weeyo. Mbiimtam ndiyam e gaas karbonik e gaasuuji goɗɗi (woni gaasuuji gaddooji seer) moɗa kiin nguleeki, kaɗa ɗum ŋabbude, nii woni ɓeyda ngulleki weeyo. Ko ɗum woni ko wiyetee « seer ».