Abuu Caam e Diɗɗal «Ngaari Laaw» kawtal eɓɓooji e Daande Maayo Senegaal

Fulɓe mbiyi “Aadee ko nelel, mo woni fof e nelal mum e no rokkiraa”. Abuu Caam ina waawnoo suɓaade golle ɗe o tawiri jibnaaɓe makko : ɗato, tafngo maa cañu. Omo waawnoo kadi yahrude liggey tuubaako, omo dawa omo jofta, walla o ƴefta kaadam o janngina gannde tuubakiri, hono no heewɓe e ɓe o janngidi mbaɗi nii. Kono Abuu labii ko yahrude senngo naalankaagal.

Caamel jibinaa ko wuro Maadina Njaacɓe, ko ɗoon o naati jaŋde. O mawni ko hakkunde Pete e Nguyi. Yoga e wondiiɓe makko nder diɗɗal “Ngaari Laaw” ko ñeeñɗanɓe naalaŋkaagal.

Ina heen Mammadu Abdul Gaako, Aamadu Tijjaani Mbaay, Aamadu Tijjaani Kan, Aamadu Accel Gey e woɗɓe e woɗɓe.

KO WONI NAALANKAAGAL

Ko woni tawo “naalankaagal” ? “Naalankaagal” ko helmere renndaande e mbaydi kuuɓal, ɗum woni yimooɓe, amooɓe, hoɗooɓe, natooɓe, ekn… ɓee fof ina nootoo e helmere “Naalankaagal”. Kamɓe fof ko ɓe weltinooɓe, nehooɓe, waajotooɓe, tinndooɓe… Neɗɗo juɓɓinoowo gollal ngal, ko oon innirtee “Naalaŋke ”. Helmere nde seekaa ko e helmere “Naale”, mbaydi ngaadanteeri nder renndo Fulɓe e kuuɓal, ngamiri ndi hinnde Jiyaaɓe heerorinoo.

CAAMEL FINDINTU, RENNDINA, REENTINA, WAAJOO, JAŊNGINA

Abuu Caam ko naalaŋke jaajtinɗo naalankaagal. Ko o kaɓantooɗo loppitde ɗamaawu e yaakaare deebiniiɗe nder ɓesngu leñol makko. O yowitaaki e maggol. O raddanoytu ngol. Ko o naalaŋke  cuɓtiiɗo reende e ŋarɗinde ndonu ngaluuji renndo makko. Omo jogii pellital mawngal. Ko o ŋeñoowo ñeeñɗinoowo ko yooɗi e leñol makko. Ko o kollitoowo ko soofi e leñol e makko ne kay, mbele ina reentee. Eeraali makko, ɓoggi makko e gaaci makko, e cirkataali bawɗi makko, ina ndillina ina njasba heɗotooɓe mo. Goonga loowiiɗo e jime makko ina njibina filñitaare e salaare, ina nguurtina ɓerɗe ɗeɓnooɗe yahde haa piɓtii moƴƴere. Caamel findintu, renndina, reentina, waajoo, jaŋngina.

Abuu Caam, kam fof e jogonaade gollal mum ngal pellital mawngal, omo yenanaa kadi lewde digniral naalankaagal wonaa noon tan weeɓiri e nder renndo Haalpulaar’en (Fulɓe). Ganndo Oropnaajo gooto tinndii wiyi “Neɗɗo ko eggiyaŋke, ko leɓte ngoni ceerno mum, heɓtintaa hoore tawa leɓtaaki”. Haalpulaar’en pawi heen mbiyi “seeɗa mi maaya heɓataa huunde”, walla “mo muñaani cuurki heɓataa ƴulɓe”.

NGAARI LAAW : TESKO E DIKKO

Kaaɗeeki tampere fof Caamel yiyii. Kono o ŋati o woppaani haa o sosi diɗɗal makko ngal o inniri NGAARI LAAW. O yaajnii e miijooji ɓamtooji diɗɗal makko, o eerii annduɓe Haalpulaar’en ɓe o yontidaa, sehilaaɓe makko e yiɗɓe makko mbele ina mballa mo jinngude golle ɗe o woni e dow mum ɗe.

Nii woni, eɓɓoore wiyateende “Initiative Fouta” sosaa e innde diɗɗal Ngaari Laaw. Ngaari Laaw ko goomu hirjino renndo e pinal Haalpulaar’en haa teeŋti e ɓe diiwaan Daande Maayo Senegaal. Ngu jooɗii ko Ndakaaru. Ngu heɓii humpito alɗungo e nder juɓɓingol kiirɗe pinal, tawi faanditaa heen ko weltinde e wuurtinde enɗam.

Diɗɗal Ngaari Laaw jibinaa ko e teskaade e dikkaade :

- Teskaade. Gollorɗe keewɗe ceertuɗe darnaaɗe ngam ɓamtaare, lelnanaaɗe remooɓe, ina pamɗi ko njettii payndoole eɓɓaaɗe. Ngati ɗum ko ɗe mahaaki tigi rigi e nguurndam ɗam yimɓe nguuri ɗam – gila e daartol haŋki e hannde.

- Dikkaade. Waɗde naalankaagal (haa teeŋti noon e njimri ganni) daabaa pinal fayndaare rowrowre ɓamtaare, tawa eɗen mbayla goongaaji ciŋkaaɗi ɗi rommoliɗɓe e ganndal pooɗantoo ñalnde kala e peeje mum en jaɓaaɗe, goongɗinaaɗe.

SATO, KISAL; KADDUNGAL REWƁE, SIDA

Ko ɗum tagi gila Diɗɗal Ngaari Laaw sosaa e hitaande 1989, ngal yiyliima weytinde e weltinde Fuutaŋkooɓe, jimɗi mum e penti mum, ngam hirjinde ɓe e toɓɓe ɓurɗe jojjude anndeede e faameede e oo sahaa : taariindi (sato), jam e kisal, kaddungal rewɓe, SIDA, ekn… Ɗee toɓɓe mbaawii yaajneede e luggiɗineede e dow ballal jiytiniingal, ceedtiniingal ummoraade e dente bayɗe no “Fondation pour le progrès de l’homme” (Ngaafndi ndaraniindi ƴellito aadee), “Fondation de France” (Ngaafndi Farayse), ICCO (fedde toppitiinde Ɓamtaare e Cellal), Mundial Productions. E ballondiral kadi e pelle ɗe ngonaa laamuyaŋkooje, liggodtooɗe e ɓesngu leydi to dowri, bayɗe no ENDA/TM, FAFD (dental pelle Fuuta ngam ɓamtaare), ekn… Yanti heen ko pelle leslese keewɗe daraniiɗe ɓamtaare gure (AVD).

Diɗɗal Ngaari Laaw ko kawtal eɓɓooji e anniyaaji denndinngal ñeeñɗinooɓe e annduɓe askintooɓe Daande Maayo Senegaal. Fayndaare maɓɓe ko yiylaade e addude ballal maɓɓe no fotiri fof ngam sappitaade mahdi mawndi njowitiindi e ɓamtaare ɓesngu maɓɓe.

Ɗoo ɗo Abuu Caam e Diɗɗal Ngaari Laaw njooɓii daande mum en ina pirtana miskineeɓe mone, ina njiyloo peeje e miijooji no leñol maɓɓe heɓiri sago mum.

Eɗen nduwanoo ɓe yo Alla ɓamtu ɓe, toɓana ɓe ƴiiwoonde yurmeende huurnde, huɓtidinnde ngam nelal maɓɓe jaaloo, duumoo. Ndeke en paamii tigi-rigi ɓamtaare leñol fawii ko e jaalagol e koonagol nelal mon. Waɗde yo Alla ɗaldu on e doole mon e pellital mon. 

Kuɗol : Aamadu Tijjaani Kan

Fooyre Ɓamtaare - Ndakaaru

aamattijjaan@yahoo.fr