Aamadu Umar Jah

Natal ƴettangel e Fuuta Tooro (1818)

Laam Tooro Sidiki Sal laamiima Diiwaan Tooro duuɓi joy, tuggi hitaande 1882 haa hitaande 1887. Koloñaal en mbari mo ko Ñalnde 10 settaamburu 1890, e nder wuro Podoor, caggal nde Baydi Kacce Paam felli kumaandaŋ Serkal Podoor, hono AbelSanndee. Aguyaaji ndillii ! Aguyaaji ndillii ! Aguyaaji ndillii, sagataaɓe ngummee !

"Sheex" Suleymaani Baal waynondiri e ceerno mum. Omo jogii noon anniya, anniya gooto tan woni e makko : taƴde ɓoggi e daaɗe Fuutankooɓe.

Nde o ummii Maal, hade  makko arde haa Boode, o saaŋoyi Baylaa Pereejo Soh, oon ko Pullo Jaawo. Ɓe  njanngidiino  to Duɗal Piir Sañakuur. Baylaa Pereejo jaggi mo ɗoon balɗe tati, ɓe njeewtidi. 

Ndeen Suleymaani Baal jibinaama, haa dañii duuɓi jeeɗiɗi, taaniiko Sammba Bukarinaatni mo jaŋde. Ndeen o dañii duuɓi sappo, taaniiko Sammba Bukari hawri e lajal.Suleymaani Baal faati Haayre Laaw, to Ceerno Basmoor Lamin (Saako) mawɗo (inawoodi Ceerno Basmoor Lamin tokooso : ko oon njannginoyta Sayko Umaar Saydu Taal).

Natal Ceerno Sileymaani Raasin Baal

Suleymaani Raasin Bah, ɓurɗo lollirde Suleymaani Baal, jibinaa ko Boode e hitaande 1720. Baaba makko ko Raasin Sammba Bukari Ibraahiima Ñokor Ibraahiima Suleymaan. Yumma makko ko Maymuuna Yumma Jeŋ Lamin Biraan Abdalla....

Nde Suleymaani Baal jibinaa nde, tawi ko ɓoggi ina e daaɗe Fuutaŋkooɓe. Ko kaŋko jogori ittoyde ɗi. Eɗen ciftina wonde keɓno-ɗen ngolɗoo daartol Suleymaani Baal ko e yarham mum musiɗɗo men Tijjaani Aan (yo Alla yurmo mo yaafoo mo, haarna mo aljanna, kanko e maayɓe juulɓe fof). Ɗum wonnoo ko ñalnde 29/11/1981, tawi FeddeƁamtaare Pulaar e Muritani ina addi Ƴellitaare Fuuta (Baaba Maal), ɗo e Nuwaasoot.

Abdul Bookara Kan

Hol ko addunoo wolde Ndirboja ? Addunoo wolde nde ko  ɗee geɗe : tuubakooɓe ngonnoo ko e feewnude ɓoggi telefoŋ, hakkundeTebegut (Salnde) e Bakkel.  Abdul Bookar betti ɓe, yani e maɓɓe. Konu Abdul Bookar fooli tuubakooɓe ɓe, wari heen heewɓe.  Abdul Bookar, nde foolnoo ɓe, yandini ɓoggi telefoŋ  ɗii fof. O heɓti Fuuta, o rimɗini ɗum. O haɗti laamɓe diiwanuuji Fuuta jokkondirde e siifondirde nanondire e tuubakooɓe Farayse so o tawaaka kanko e hoore makko, o yiya no  ɗum yahri, e no  ɗum woori.

ALHAJJ ABUUBAKRI DEM (heedi bannge nano) e Tokara makko Abuubakri Kulibali (jettinɗo ɗo kabaaru oo, to bannge ñaamo)

So wonaano wullaango Musiɗɗo Abuubakri Kulibali (a_koulibaly@yahoo.fr, Mob: 00 243. 998 934 944 / 0 243 812 100 562 to Kinshasa, Congo RDC) en njaawataano tinde  wonde musiɗɗo men, banndiraaɗo men, mawɗo men ALHAJJI ABUUBAKRI DEM ruttiima e joom mum ñalnde 29/04/2009 to Ndakaaru ; o wirnaa ko ñalnde 30/04/09 to baamuule Yoof (Ndakaaru). Oo kabaaru yettii e men ɗo e Nuwaasoot ko ñalnde alarba 6 mee 2009, e kuɗol denɗi men, tokara caŋkiiɗo o, gonɗo too e Konngo (yo Alla yoɓ mo).

Naande e tagopeeje taarotooɗe ɗum

Duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e jeegom hannde annduɓe koode njanngini yimɓe wonde satonaange (le système solaire) jogii ko tagopeeje (planètes) jeenay : tuggi ɓurnde ɓallaade Naange haa ɓurnde woɗɗude Naange ko Merkiir, Wenis, Leydi, Marse, Jipiteer, Satirne, Iranis, Neptin, Piliton. Paamen wonde Naange ko hoodere. Taagopeeje ɗe taarotoo ko Naange, keɓa e mum nguleeki  e  fooyre.