Renndo

Hesniiɓe : mawningol ñalawma 28/11 ñalnde 28/11/1992 (dariiɗo oo ko Kajjata Maalik Jallo)

Ñalnde 28 noowammbar 2011, Muritani mawninii hitaande waɗtunde duuɓi 51 ko heɓi hoore muum. Nguu waɗti duuɓi 21 ko 28 soldaat ɓaleejo mbaɗanoo yargo to Inaal, mbardaa «amdu e fenaande», tawi wari ɗum en ko koninkooɓe ɓe ngondunoo e konu ngootu… Nii woni, ñalngu nguu, wontanii en ñalngu sunu. 
Waɗi  en mawninde ngu hitaande kala, ko hoto ɗee bone njejjiteede, hoto ko waɗnoo koo waɗtu e leydi ndii …

Winndaa heen : "Ko ɗoo Kaddaafi suuɗinoo, Allaahu Akbar!"

Kaddaafi laamɗo lolluɗo oo, laamɗo dikkinooɗo leyɗe Aarabeeɓe kala, dikkii leyɗe hirnaange fof, baɗatnooɗo ina firta laamuuji e nder Afrik, ina urɓa luulndooji e nder leyɗe janane, ina seŋani woɗɓe gafakkeeji … jaambaaro mo hono mum weeɓaani oo, wattini ko dogde ina suuɗoo e rukkuuji e gasɗe …

 Hol ko jari ɗum fof ?

Dennis Ritchie

E oon sahaa nde winndere ndee woyatnoo Steve Jobs, hay jaaynde wootere saytoraani maayde ganndo goɗɗo, mo nganndu-ɗaa, so wonaano Alla e mum, ina gasa tawa hannde, ordinateeruuji ngoodataano. Oon neɗɗo, ganndo moolanaaɗo kadi, wiyetee ko Dennis Ritchie. Ko o Ameriknaajo kadi, no Jobs nii, no Einstein nii… O maayii, hay gooto tinaani, hay gooto dillaani. O maayi ko ñalnde 12 oktoobar 2011, tawi omo yahra e duuɓi 70. 

Kajjata Maalik Jallo

Hafeere loranooɓe e kewkewe 1989-1991 (mooliiɓe e foksineeruuji ceekanooɗi) ellee gasaani tawo :
- Kaaytugol artirde Muritaninaaɓe mooliiɓe to Mali ;

• - Dartingol golle gartirgol Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal, sibu ina wiyee wonde fotde 5 000 ɗaɓɓaande gartugol njaɓaaka ;

Ceerno Madaane ina ƴeewa fetel Sayku Umar

Kaɓirɗe Al Hajji Umar Taal keewɗe, njiytaama

Kartal Muritani

Sifaa no binnditagol yimɓe ngam keɓgol kaayitaaji keɓtinirɗi tuugiiɗi e ɓetonguurki (biométrie) waɗirtee nii, ina faayni mi. Ina saɗi e men jogorɗo daɗde e tame sarɗiiji lelnaaɗi ngam seerndude Muritaninaaɓe e lasli e ndoomndoomki leƴƴi tumarankooji.

Halfinaaɓe etaa siwil, e gardagol Juɓɓinoowo Gardiiɗo Kuftodinɗo hono Mrabih ciftinii ɗum yontere ɓennunde ndee e tele, wondude e pellital ŋeerngal : sahaa raddo arani en yontii, tee maa ƴiiƴam siiwoo ! So tawii gooto e jiknaaɓe maa ko arani walla so tawii yeeso maa welaani terɗe goomuuji binndittooɗi ɗii, so tawii a anndaa Bah Siley walla Maggat, e yeru, alaa fof ɗo ndewataa haa mbinndito-ɗaa.

Rubrique consacrée aux questions d'histoire, de politique et de faits sociaux majeurs

Ñebbe daay

Hol ko woni Ñebbe daay?

Ñebbe daay ko puɗol ngol baramlefi pamari, jibinoowol potte. Ko leɗki ki nganndu-ɗaa nafoore mum ina yaaji, etee yimɓe heewɓe wiɗtooɓe ko fayti leɗɗe safaara keso, hono ko wiyateeko safaara tuubakooɓe, maa yimɓe tan mehɓe, walla safrirooɓe leɗɗe, hono wileeɓe men walla seernaaɓe men, kamɓe fof, eɓe korsini kii lekki.