Ko ɗo ngon-ɗaaSiyaas e karallaagal
Siyaas e karallaagal
Ñamri kaɓoori e ‘keneeli’ ɓalndu
Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.
Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.
Kawisaaji Google: Otooji nawooji koye mum en
Duuɓi ɗiɗi jooni, Google woni ko jarribaade otooji kattanɗi nawde koye mum en hakkunde otooji goɗɗi, ɗi coklaani konndireede. Miijo-ɗaa tan, ɗo njagguno-ɗaa e walaŋ oto maa, ina doga doole, tan ngoppaa, leƴƴitaa joɗnde (siis) njoɗi-ɗaa oo, poocco-ɗaa, mbiyaa « yo neɗɗo ngofƴo ɗoo seeɗa, ɓayri ina woɗɗi yettaade tawo !» Oto jokka dogdu, aan aɗa ɗaanii, ina reega hakkunde otooji, ina doga fotde 160km/w.
Kewuuji 10 ɓurɗi 11 settaambar 2001 heewde batte
11 settaambar 2011 waɗi duuɓi sappo ko Al Kaydaa yannoo e Amerik, yandini kuɓeeji ɗiɗi ɓurnooɗe toowde e wuro New York, ganndiranooɗe Word Trade Center, boomi ujunnaaje ujunnaaje pittaali. Gila ndeen Amerik woni ko e hare, e haɓaade «ownooɓe» : wolde Pakistaan rewii ɗoon ɓennii, wolde Irak rewii ɗoon ɓennii, raddo Ben Laaden rewii ɗoon ɓennii, teemedde ujunnaaje maayɗo ndewii ɗoon ɓennii … Faanndaare Ben Laaden wonnoo ko hoynude Amerik, kono batte 11 settaambar, wonande Ameriknaaɓe, ɓurii koyeera, ko boomaare, sibu wemjeende nde ɗum jibini.
Ganndo moolanaaɗo kadi sankiima, hay gooto tinaani
E oon sahaa nde winndere ndee woyatnoo Steve Jobs, hay jaaynde wootere saytoraani maayde ganndo goɗɗo, mo nganndu-ɗaa, so wonaano Alla e mum, ina gasa tawa hannde, ordinateeruuji ngoodataano. Oon neɗɗo, ganndo moolanaaɗo kadi, wiyetee ko Dennis Ritchie. Ko o Ameriknaajo kadi, no Jobs nii, no Einstein nii… O maayii, hay gooto tinaani, hay gooto dillaani. O maayi ko ñalnde 12 oktoobar 2011, tawi omo yahra e duuɓi 70.
Gabbel ɓakdi ɓurngel annoore yaawde !
E wiyde annduɓe ɓee, won gabbel dogi 300 006 kiloomeeteer e leƴƴannde wootere. Ko e jarribo ɓe ceedii ɗuum. So ngoo jarribo laatiima goonga, ɗum wayata ko no waklitere kewi e ganndal nii. Waɗi noon, ko hiisaaji gaddanɗi aadee feewnude bommb atomik, walla yahde lewru, walla werlaade satelitaaji, ɗiin hiisaaji fof tuugii ko e ganndal ganndo moolanaaɗo biyeteeɗo Albert Einstein lelnunoo e hitaande 1903, kiisingal wonde alaa abbere ɓakdi waawi daɗde annoore, ɗum noon alaa abbere ɓakdi waawi dogde ko ɓuri 300 000 kiloomeeteer e leƴƴannde wootere.
Wage mawɗo wirniima, Steve Jobs wayniima
Steve Jobs ! Mo heɗii rajo, ƴeewi tele walla internet daande ko wootere : Steve Jobs, coso Apple, maayii ! Ndaw ko haani, sibu hannde, ina famɗi mo naforaaki kuutorgal ngal ooɗoo gorko miijii, waɗti goonga : gila e ordinateeruuji ganndiraaɗi Macintosh, haa teeŋti noon e kuutoragol doombru (souris) ngol ordinateeruuji winndere kala mbattini ñemtinde, haa yettii kuutorɗe biyeteeɗe iPhone (Aayfon), iPod (Aaypod), iPad (Aaypad) …
Sinuwaa en nder weeyo.
Ñalnde 25 settaambar 2008, leydi Siin naatii « fedde mawɓe », fedde leyɗe kattanɗe yahde kam en tan nder weeyo. Ko leyɗe tati tan ngoni e ndee fedde : Riisi, Amerik e Siin. Ɗumɗoo noon ƴellitii faayiida ndii leydi caggal faayiida mawɗo ndi heɓi e juɓɓingol « pijirlooji Olempik » e nder karallaagal e ñeeñal mawngal winndere ndee kala seedtii.
Sit CRIDEM, wayliima
Sit internet lolluɗo ɗo e Muritani, biyeteeɗo CRIDEM, wayliima wontii duƴƴorde Muritani «ngam yahdude e soklaaji e jojjanɗe yonta keso» : ko ɗum woni ko ardiiɓe sit o kaali, ñalnde alet 29 mars 2008.
Ndeen, o ɓurnoo dartoraade ko kabrude : alaa kewata e leydi he tawa o bayyinaani ɗum ; alaa ko jaayɗe binndaaɗe kaalata,
