Ganndal e karallaagal

Ñaaki e piindi

Kala ko woodi ma nattu haa heddoo joomiraaɗo. Ko woodi fof noon, ɓetirtee ko sahaa e njuuteeki mum. E ɗum waawi ɓetireede leƴƴanɗe, walla hojomaaji, waktuuji, nyalawmaaji, jonte, lewbi, kitaale e ko ɓuri ɗuum. Geɗe nannduɗe e koode, walla e naange, ene mbaawi wuurde (woodde) duuɓi miliyaaruuji.

Annduɓe ɓe mbiyi hoodere nde dañii miliyoŋ hitaande (AP)

Kayre ɓuri koode ganndaaɗe ɗee kala teddude to woɗɗi. Annduɓe ko fayti e kuule kammu (astoronomi) ceediima e lonngorɗe mum en ɓooɗde gaas mawnde, fooynunde (leernde) no feewi, e nder ruulngo wiyeteengo Tarentule. Ina sikkaa hono mayre e teddude meeɗaa yiyeede. Ɓe kuutorii ko lonngorɗe teleskop Ƴeewirde Orop worgo (ESO), kam e lonngorɗe teleskop biyeteeɗo Hubble.

Naange

Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadtaade en. E nder ganndal kuule Kammu, naange ko hoodere. E nder Satonaange, ko kannge fof ɓuri mawnude: kono e nder aduna he, ene woodi koode ɓurɗe nde mawnude ɗo woɗɗi! Hon koode ɗe njiyaten jamma e nder kammu o, sinno eɗe ɓadinoo en, ɗe laatortonoo e gite men kono naange nge way e men nih.

Yuɓɓo naange

Ganndal «astoronomiya» ko gootal e gannde paytuɗe e weeyo: ko ganndal paytungal e fiyaaku naange, koode, lewru, koode ciirtatooɗe, ekn. Konngol «astoronomiya» ko konngol gereknaaɓe, denndingol konnguɗi ɗiɗi: «astoroon» e «nomos»: « astoroon » firtata ko hoodere, « nomos » firtata ko laawol walla doosgal. Ndeke « astoronomiya firtata ko ganndal paytungal e koode. 

Doroon (ndiwoowa ka alaa konndiroowo)

E wolde adunankoore ɗiɗmere, won annduɓe Nuwel Selande (Nouvelle-Zélande) etinoo tafde masiŋ duppitoowo keneeli baawɗi huccineede e Japon. Jarribooji keewɗi mbaɗaama, hay so tawii ɗi njaajaani, e 1944-1945. Tee, ɗi njuumtii. Wonande Dental Amerik, ngaal ɗoon tuugnorgal fotnoo faayiida ko e tuugnorgal « Eɓɓaande Manhattan » peewnugol bommno atomik. 

Antenaaji HAARP

Aduna oo fof seediima no Amerik nootorii e yerɓannde leydi to Hayiti e doole ardi toon : ko ina wona 10 000 soldaat e laana nikleyeer (navire nucléaire). Ko idii oo musiiba heewɓe nganndaano Hayiti, walla nanatno ɗum tan, sibu ina famɗi ngoƴanooɗo ko yahata toon. Won wiyooɓe wonde wonaa Alla ɓolo leyɗe hirnaange ngardi toon, wonaa yiɗde wallude mehre. Won wiyooɓe ko njurum nawi ɓe toon.

Ŋaro deftre haaloore haala Inikod

Maande Inikod – Unicode - (maandingol winndereyankeewol) nana ɓurtoo denndaangal maaɗe kuutorteeɗe  ɗee kala so ndenndii, huutoreede e internet. Ɗum  ɗoon noon yo won to bannge peerorɗe, yo won to bannge kuutorɗe bayɗe no Word walla excel ekn… So o ɗon teskii hade alkule Unicode arde, winndude Pulaar e Internet ina hittunoo. Kono gila  ɗe mbaɗti huutoreede, eɗen njejjita nii caɗeele ina ngoodnoo. Hono no paamraten, kelle internet ina mbaawi huutoraade maaɗe keewɗe, kono yoga e majje ko  ɗemɗe seeɗa tan mbawi feeñninde, tawi noon Unicode ina waawi hollitde (nawde) ujunnaaje ujunnaaje  ɗemngal, tuggi arab, ƴaaŋan maa sinuwaa.

Kartal Hayiti

Habri ɗum ko Phoenix Delacroix e winndannde mum tiitoriinde : «musiiba tago ina heti Hayiti : Yerɓannde leydi mawnde ina jooɗtoraa to Port-au-Prince.» E hitaande 2008, ganndo ko fayti e leppi leydi (géologue), biyeteeɗo Patrik Charles, wiynoo :"denndaangal geɗe caabotooɗe yerɓo leydi doolnungo to Port-au-Prince, ina ngoodi. Hoɗɓe e laamorgo leydi Hayiti ina poti heblanaade ɗum, sibu, ɓooy juutde fof, ɗum waɗat». Haala ngaroowo kaa fof haalaa ko e hitaande 2008.

Ayaawo cokkindiral leydi e meteorit

Ko jeddondiral : ina wiyee annduɓe Amerik mbiyiino darnga darotoo ko e hitaande 2012 ; Riis en mbiyi wonaa goonga, nge darotoo ko e 2036. Addani ɓe wiyde noon, ko won «haayre» mawnde (meteorit) seedaa e nder niɓɓe kammu, inniraande Apofis (Apophis), jogornde sokkondirde e leydi e hitaande 2036, so tawii alaa ko waɗaa ɗoo e ndeen. Hoto paayee ! Wiyaa ko ina waawi waɗa, wonaa huunde siirnde : sikkannde majjum ina tolnoo e gootel nder 45 000 walla nii, e wiyde annduɓe NASA, e gootel nder 250 000 ;

yiyngo wooto e kelle firo Google

Google newnanii en golle : Google rokkii en fartaŋŋe firde ɗum kam e hoyre mum e denndaangal ɗemɗe winndere nde e rewrude e tuugnorgal mum biyeteengal « Google in Your Language – GIYL – (Google e ɗemngal ma). Kala jiɗɗo wallitde fulde Google, maa sosa tawo konte mum google (yeru neɗɗo@gmail.com). So a yettiima e kelle firo ɗe, ko Google e hoore mum hollitu ma