Ko ɗo ngon-ɗaaWoote gardagol leydi Senegaal : « So aɗa liɓa guloowo, liɓ ɗum e ndoondi »

Woote gardagol leydi Senegaal : « So aɗa liɓa guloowo, liɓ ɗum e ndoondi »


Makki e Wad
Makki e Wad

 

Senegaalnaaɓe ngootii ñalnde 26 feebariyee ndee, e nder deeƴre. Alaa ɗo fitina teskaa e ñalawma oo no woorunoo. Ɓe ngootii kamɓe fof e salanoode kanndidatiir Wad. Ardii to bannge limooje ko Wad, rewi heen Makki Sal, sukki heen Mustafa Ñas e Tanoor Jeŋ e Idiriisa Sek.

Kono Wad heɓaani ko wiynoo koo, so hawde e daawal gadanal woote ɗee. Hannde ina laaɓani yimɓe fof ko daawal ɗiɗmal fayaa, hakkunde Abdullaay Wad e Makki Sal ñalnde 18 marse.

Makki ardinoo kampaañ Abdullaay Wad e hitaande 2007, nde oon toɗɗetee e daawal gadanal  (57%). KO caggal ɗuum luural joli hakkunde maɓɓe. Addi ngal ko Karim Wad, ɓiyi Abdullaay Wad, mo o toɗɗii kadi e ɓe o diisnotoo. Nde Makki toɗɗaa e ardorde Asammbele, o noddi Karim yo ar hujjikinoo yeeso suudu sarɗi nduu, ko fayti e ngardiigu mum golle halfinanoo e njuɓɓudi laamu. Makki noon, nde tawnoo waynaaki Abdullaay, oon niilni (salii noddaango ngoo) : ko ɗum addi hare hakkunde maɓɓe. Abdullaay itti poosto cukko parti mo Makki joginoo e PDS oo ; o yawnoraa ɗum, o wayli doosɗe leyɗi : manndaa hooreejo Asaambele gonnooɗo duuɓi 5, o waɗti ɗum hitaande ; ɗum fof ko mbele Makki ina waasa ɓooyde ɗoon. O yawnoraa ɗum fof, o waggini depiteeji (kanko jogii keeweendi) ngittu mo ; ɓeen ngooti hawraande e noowammbar 2008, ittoore Makki e gardagol suudu sarɗi nduu. Makki ɓuuɓtinaani, wiyi yaltii PDS ; lewru caggal ɗuum o sosi parti makko (ARP).

Lowre internet wiyeteende seneweb sifiima huunde e jikkuuji Makki; siforii mo no neɗɗo kooliiɗo hoore mum nii, “goowɗo ardaade e diisneede, mo heewaani luurdude e sawndiiɓe ɗum ɓadiiɓe ». … « omo ɗooftii ngardiigu, hormii laawol, tee ko o jom konngol. Wonde jamiroowo walla jamirteeɗo, geɗel gootol ina e makko ngel waylotaako, ko wonde mo neɗɗo gollotooɗo, tee moƴƴo jiyle, peeleelo, moƴƴo peeje…”.

Ina jeyaa e ellaaji makko noon « omo tini hoore makko haa ɓurti. Tee omo yiɗi jiimde, o añaani luurdeede, o heewaani jaɓde ñiŋeede ». « Tinde mo hoore makko ndee e kaɓɓagol makko e ndimaagu makko ngaddani mo wonde rebel».

Holi ɗii kanndidaaji

Diiso doosɗe Senegaal jaɓii, ñalnde 27 saawiyee ndee, 14 kanndidatiir e woote gardagol leydi ndii potɗe yuɓɓineede ñalnde 26 feebariyee 2012. Ina jeyaa heen Abdullaay Wad. Kanndidatiir Yuusu Nduur e Keebaa Kennde e Abdurahmaan Saar ndiiwtaama. Jaɓaaɓe ɓee ko ɓeeɗoo : Makki Sal, Idriisa Sek, Seek Tijjaan Gaajo, Mustafa Ñas, Seek Bammba Jeey, Duudu Ndooy, Usmaan Tanoor Jeŋ, Njuuma Jakitee, Amsatu Soh Sidibee, Moor Jeŋ, Duudu Ndooy, Jibriil Ngom, Ibraahiima Faal, e Umar Kasiimu Jah.  So tawii won heen ko anndaaɓe, ina waɗi ɓe nganndaaka tawo no feewi.

  • Abdullaay Wad : jibinaa ko ñalnde 29 mee 1926 to Kebemeer. O toɗɗaanoo hooreejo leydi Senegaal ko ñalnde 1 abriil 2000, o toɗɗitaa e hitaande 2007. Ko o neɗɗo koosɗo, ƴoƴtanɗo politik, sibu o wonii kanndidaa laabi jeeɗiɗi : 1978, 1983, 1988, 1993, 2000, 2007 e 2012. Ko o amwokaa keewɗo seedanteeje jaŋde. Kaŋko sosnoo Pds e hitaande 1973. Omo jogii sukaaɓe ɗiɗo.
  • Amsatu Soh Sidibe jibinaa kañum ko e hitaande 1953. Oo debbo ko jannguɗo, sibu ko o doktoor detaa (Docteur d’Etat), tee kaŋko woni debbo Senegalnaajo gidiiɗo wonde « agrégée » e sariya. Ko o koolaaɗo kuuɓal dillere ‘’Car Leneen’’.
  • Seek Bammba Jeey, ganndiraaɗo Seek Abibullaay Jeey kam woni hannde meer wuro Ndar. Ko o depitee kadi. O jibinaa ko ñalnde 12 noowammbar 1965 to Ndar. Kanko e famɗude duuɓi, ko ngol woni ɗiɗmol ko omo birga hooreleydaagu ; gadanol ngol ko e hitaande 2007, nde o heɓi 0,5%. To bannge ganndal, ko o aasiñoor. Kanko ardii fedde wiyeteende Fsd/Bj. Omo jogii sukaɓe nayo rewɓe.
  • Seek Tijjaan Gaajo jibinaa ko ñalnde 16 settaambar 1956 to Ndar. O buñcinii e politik tigi rigi ko e 2009, caggal nde o yaltinaa laamu. Ko o doktoor ko fayti e kumpital. Kanko jooɗaninoo Banke adunanke (WorLD to Banque Mondiale to Washington) e Afrik hirnaange Farayseejo hade Wad nomde mo kalifu geɗe caggal leydi e abriil 2000. O wonii heen duuɓi 9, hade makko riiweede heen ñalnde 1 oktoobar 2009. Gila ndeen ko o dariiɗo, e nder fedde makko wiyeteende ‘Luy Jot jotna’ e haɓde e laamu Abdulaay Wad.
  • Juuma Jeŋ Jakite : Kannditiir ooɗoo debbo karallo kettuki bettii heewɓe, nde tawnoo o ɓurnoo anndireede e nder Senegaal e Afrik fof ko karallaagal makko to bannge kettuki comci, o meeɗaa ɓallaade politik fof. Hay so tawii noon hooreeɓe leyɗe Afrik heewɓe e rewɓe mum en ko kanko hettantunoo ɗum en. Fedde makko wiyetee ko « Initiative Démocratique Jubel » (Idj).
  • Jibriil Ngom : Kanndidatiir goɗɗo bettuɗo. Ooɗoo karallo faggudu jibinaa ko 31 marse 1952 to Ndakaaru. O meeɗii wonde kalifu Booñ kaalis e kitaale 90, caggal ɗum o ardinaa tufnde laaɗe (Port autonome) Ndakaaru, hade makko faatude to Mbaylaandi Simi Senegaal … Ngol woni gadanol makko birgude hooreleydaagu.
  • Duudu Ndooy kañum jibinaa ko Ndakaaru 4 ut 1944. O jeyaa ko e sosɓe Pds. Kono o yalti faade PS, o nomaa kalifu ñaawoore e laamu Abdu Juuf, tuggi 8 abriil 1983 haa 2 saawiyee 1986. Caggal ɗum o sosi fedde Upr e hitaande 2000, o woni kanndidaa e 2007, ɗo o heɓi 0,29% (12ɓo nder 15).
  • Ibraahiima Faal ko kanndidaa ‘Taxaw temb’. O jibinaa ko e hitaande 1942 to Tiwaawoon. Ko o karallo sariya. O wonii kalifu e cili keewɗi e laamu Abdu Juuf, o wonii kadi mawɗo jannginooɓe duɗal jaaɓi haaɗtirde Ndakaaru tuggi 1975 haa 1981. O wonii kalifu Jaŋde toownde (1983-1984), kalifu geɗe caggal leydi (1984-1990). Caggal ɗuum o wonii cukko kuuɓal kuftodinngal kalfinaangal Jojjanɗe aadee, o ardii kadi Nokku Jojjanɗe aadee wonande diiwaan Beeli mawɗi (Grands Lacs 1), o woni kadi cukko kuuɓal kuftodinngal geɗe politik e lewru sulyee 2002. Omo jogii sukaaɓe njoyo.
  • Idriisa Sek : O jibinaa ko 9 ut 1959 to Cees. Ko o tergal Pds o wonnoo hade makko haɓde e Wad e hitaande 2004, o riiwaa heen e abriil 2011. Kanko nii ardinoo kampaañ mum e hitaande 2000. O birgi laamu e hitaande 2007, o ari ɗiɗmo (14,86%). Kanko ardii dental ‘Idy4president’. 
  • Makki Sal ko kanndidaa  mooɓondiral ‘Macky 2012’. O jibinaa ko 11 desambar 1961 to Fatig, ɗo o woni meer gila 2009. Ko o aasiñoor ko faati e ganndal lelngo leydi e ganndal keeriiɗe tagopeeje. O idorii ko And-jëf hade makko naatde Pds e 1989. O naati guwarnama ko 2001, o halfinaa heen fannuuji e cili keewɗi hade makko waɗeede gardiiɗo hilifaɓe e abriil 2004. Caggal woote depiteeji 2007 o toɗɗaa cukko hooreejo Asaambele Ngenndi, kono o ɓooyaani heen, sibu o ittaa heen ko e settaambar 2008. Ñalnde desaambar 2008 o sosi parti makko (Alliance pour la République : Apr-Yaakaar). Omo jogii sukaaɓe tato, ɗiɗo rewɓe e gorko gooto.
  • Moor Jeŋ : jibinaa ko 6 settaambar  1958 to Mbakke. Ko o jaggal e parti Mustafa Ñas, hono Afp, o wonnoo, kono o yalti heen e oktoobar 2007, o sosi prti makko, hono Yakaar. Ko o karallo hiisa kaalis. Go’o makko birgude wonde mawɗo leydi.
  • Mustafa Ñas : Ko o kanndidaa dental pelle biyeteengal ‘Bennoo Siggil Senegaal’. O jibinaa ko 4 noowammbar 1939 to Keur Majabel. Ko o neɗɗo ganndaaɗo nde tawnoo o ɓooyii e laamu, o wonii kaliifu e cili keewɗi, gila  e yonta Senngoor. O ardiima kabine Senngoor, o wonii kalifu Koɗki e sato (1979) kalifu geɗe caggal leydi (1979 e 1998), mawɗo hilifaaɓe (1983). O jooɗaniima Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe to Diiwaan Beeli mawɗi. O wonii kanndidaa Afp e hitaande 2000 (o ari tataɓo 16,8%). Nde Abdullaay Wad fooli, o nomaa mawɗo hilifaaɓe. E hitaande 2007 o ari ko nayaɓo e woote gardagol leydi ndii (5,93%).
  • Umar Kasisu Jah, jibinaaɗo e hitaande 1964, ardii parti  ‘Niax jarignu’. Ko o aasiñoor Informatik.
  • Usmaan Tanoor Jeŋ : Jibinaa ko 2 saawiyee 1947 to Ngeñiyeen. Kanko ardii PS. Ko o ganndaaɗo no feewi e nder politik Senegaal. O ardiima kampaañ Abdu Juuf e hitaande 2000, hade makko birgude hooreleydaagu e 2007, o ari tataɓo (13,56%).

Bookara Aamadu Bah

Ƴoogaa Seneweb

 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji