Tanaaji simme ɓurii ɗoon !

Simmaade, wayi ko no wartaade nii
Simmaade, wayi ko no wartaade nii

Simme moƴƴaani ! Yimɓe ina nganndi ɗuum. Kono yimɓe cikkatnoo simme ɓuri bonde tan ko e jofe. Iwee heen ! Alaa tergal ɓalndu aadee daɗngal e bone simme. Ɗum woni ko ciimtol golle annduɓe caakti to Amerik.

Waɗii duuɓi 50 ko ciimtol maɓɓe goɗngol hollitnoo jokkondiral gonngal hakkunde simme e nguɗu jofe. Ko ngoolɗoon ciimtol woni gadanol caaktungol tanaaji simme.

Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu

Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal
Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal

 

Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu Tuure to Woolum Neere. Ñalnde aljumaa 14/03/2014. Caggal nde kaliifa galle oo, hono ceerno Siidi Tuure e miîmum Aliu Tuure mbismii hoɗɓe ɓee e kuuɓal, golle ɗee puɗɗii caggal takkusaan. Udiitiraa ko silke Quraana  deftere nde ceerno Abdul Wahaabu wiindiri junngo mum. 

Udditgol duɗal to Daar Nayiim

Almuudo duɗal jarriborgal
Almuudo duɗal jarriborgal

 

Catal FƁPM to Daar Nayiim udditii duɗal ñalnde aset 01/03/2014 to « wiiraas el Baadu » ɗo galle Mammadu Koboor ɗoo. E gardagol kalfinaaɗo jaŋde Catal ngal, Sammba Biri e Koolaaɗo Kuuɓal catal ngal Mammadu Njobbo Jah e yoga e terɗe teelɗuɗe, almudɓe 18 mbinnditaama e duɗal hee, tawi heen njeetato ko rewɓe. 

Kabaruuji dawrugol daɓɓi

Njillu Biraam
Njillu Biraam

Njillu Biraam. Tawii won ɓe laaɓaaka so Abdel Asiis woni ko e Kampaañ, ina laaɓi Biraam wul Daa wul Abeydi kañum ko e oon kampaañ woni, sibu o habrii ko o kanndidaa gila ñalnde talaata 28  saawiyee 2014. Tee ko ɗum woni sabaabu njillu o yuɓɓini daande maayo, tuggi Rooso, ƴaaŋan maa Ɓoggee, Baabaaɓe, Mbaañ, Kayhayɗi haa yettii Magaama, Mbuun e Sehilbaabi.

Daawal duɗe karallaagal kesal

Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese

Alet 16 marse 2014, ko ñalngu maantinngu e nder golle Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sibu ko ñalnde heen, fedde ndee udditi ɗo joɗnde mum ɗoo, duɗal ngal mbaadi kesiri, so Duɗal Keblorgal Karalleeje Kese. Ɗuum wonaa huunde hesere e Fedde ndee, sibu ko kayre kadi fuɗɗunoo, e kitaale 1970 « Njanngen Pulaar !», ko kayre fuɗɗi Duɗe Keblorɗe e fannuuji e kitaale 1980.

Firooji geɗe pinal e kuutorɗe nehdi e jaŋde :

Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere

Yeru mo ngidoto-ɗen rokkude ɗoo, ko yeru ko e filma tinndol baɗanaaɗo sukaaɓe (mo mawɓe korsini) biyeteeɗo “Kiriku”. Oɗon nganndi musiɗɗo men Aamadu Muusaa Ngayde, firii mo e Pulaar. Oɗon nganndi ndeen sukaaɓe men puɗɗortonoo jaŋde ko tinndi e cifti e daari ɗi jiknaaɓe mum en tinndanntunoo ɗum en, tee nafoore majjum e kisnugol pinal e udditgol hakkille cukalel ina mawni no feewi. 

Pottital e sukaaɓe

Pottital e "sukaaɓe"
Pottital e "sukaaɓe"

Daawal ɓennungal ngal ina teskiniri kewuuji politik wonande luulndo ngoo so juɓɓingol kawtal Demokaraasi e Ngootaagu, kam e pottital hooreejo leydi oo, hono Muhammed Abdel Asiis waɗdi e “sukaaɓe”, ko jiidaa e njillu Biraam wul Dah wul Abeydi to daande maayo mawngo e ko sakkitii koo, mawningol hitaande 31ɓiire cosgol fedde FLAM.  

Silki deftere ngam siftorde Umaar Mboyna Bah

Ceerno Aamadu Kiiɗe
Ceerno Aamadu Kiiɗe
Umar Mboyna e Njaay Saydu
Umar Mboyna e Njaay Saydu

Ñalnde aset (hoore-biir), 8 lewru marse (mbooy), hitaande 2014 waɗti duuɓi ɗiɗi ko ɓiy yumma men, giɗo men, jahdiiɗo men Umaar Mboyna Bah seerndanoo e men tawi ena ɗaldi en kesniiɗo Takko Abuu Takko Sih mo seeraani tawo e sunaare e alyatiimu gorko ena wiyee Abuu Umaar Mboyna Bah.

Pelle pinal Daar Nayiim ciftorii Yero Dooro Jallo

Hiirde pinal Daar Nayiim
Hiirde pinal Daar Nayiim
Hiirde pinal Daar Nayiim 2
Hiirde pinal Daar Nayiim 2
Fedde Pinal e Ɓamtaare Saataar e gardagol Usmaan Abuu Soh, Fedde Daraniiɓe Leñol e gardagol Mammadu Njobbo Jah, Fedde Lewlewal Badru e gardagol Abuu Jah, Fedde Yaakaare Fulɓe Muritani e gardagol Demmba Jallo, Fedde Pinal Ɓamtaare Tunsuwoyliit e gardagol Usmaan Jallo mawninii ñalawma Yero Dooro Mammadu Paate Jaari Jallo to Dingiral Coftal Ɓalli Daar Naayim e nder wuro Nuwaasot, laamorgo Muritani, ñalnde 7 feebariyee 2014.

Diine : Nguurndam nelaaɗo (3)

innde nelaaɗo Alla
innde nelaaɗo Alla

 

Ndeeɗoo winndannde saaktata  ko nguurndam nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo -MJKM). En ngardiino e “nguurndam nelaaɗo” haa ɗo mbiyno-ɗen “Oon heddiima haa nelaaɗo Alla (MJKM) maayi caggal mum, ɓe ndaɗondiri ko lebbi jeegom, nde Faatimata  kañum ne maayi. Ko nii nguurndam makko kanko nelaɗo  siforii e dow jubbannde”. Jooni eɗen njokka taƴre ɗiɗmere ndee :

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image