“Ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Habsa Jah, ɗoowoowo binndol jaaynde Mauritanies1 jokkondirii e Kajjata Maalik Jallo e nder hello ngo ɓe inniri “AYAAWO”. Tiitoonde  jokkondiral ngal ko  “Debbo Mawɗo, ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”. E nder jokkondiral ngal Kajjata maalik Jallo yeewtanii mo cukaagu mum e darnde mum to bannge hare, darnde addannde ɗum, e no o wiyiri «wellitaare tigi rigi» ha o waawa naftude Moritani.

Leydi dañii funeere

tagopeeje
tagopeeje

Tagofeere Leydi dañii funeere. Habri ɗum ko NASA (National Aeronautics and Space Administration” woni Njuɓɓudi Ngenndiyankoori Aeronotik e Weeyo dowla Amerik). NASA wiyi yiytii tagofeere nanndunde no feewi e Leydi. Nde inniraa ko Kepler-452b. NASA wiyi ndiyam ina e dow ndee tagofeere, ina waawi nii tawa hay nguurndam na toon. 

Coñce : kerooje

Jaawle
Jaawle

Pulaar ko ɗemngal teskangal, galɗungal sabu heewde ngal calti (pulfule) “Fuuta tooro, Fuuta Jaloŋ, Fuladu, Jamaare, e ko wonaa ɗuum. Kono, nde tawnoo ngal ɓooyii e duuñaaka kam e welsindaare, e baasgol fulɓe huutoraade binndol, saabiima majjugol hannde, e ko heewi e ko ngal yeñtinnoo. Teskaade hannde weeyo satiingo en ko ngo binndol, ina yooɗi, etee ina waɗɗii e fulɓe winndude Pulaar, mbele ina hisa seeɗa e ko heddii e pinal men ganni. 

Kaanankiri Sawuud ummaniima fedde EI

Sawuud
Sawuud

Fedde seɓɓitiiɓe huɓ-ɓereeɓe (ownooɓe) noddirtoonde “EI”, Ngenndi Islaamiyankoori,  ndeke alaa ɗo huɓɓeraagal mum yettotaako. Kaanankiri Arabi Sawudit hollitii e innde laamu mum, ko heddii heen koo, kala ko naamndii e feere hare mbele fawde junngo e golle bonɗe ɗe fedde ndee gollata, maa waɗe. 

Teddungal daasetaake, roondete !

Liyonel Mesi e Aali Bonngoo
Liyonel Mesi e Aali Bonngoo

Tuma nde Liyonel Mesii, yillii leydi Gabon, Aali Bonngoo e laamu mum ndukraama, ñiŋaa no feewi. Tuggude nde hoodere mawnde fuku koyɗe, arsantinnaajo mo kippu Barseloon wi’i koyɗe cip dow leydi Alhajji Umaar Bonngoo, saaktooɓe kabaruuji, dobotooɓe geeseeji enternet kam e luulndo leydi ndii ndañii ko ina coccoo. Naamnde maɓɓe mawɗe ɗee ko holi ko woni jooni gini golle ɗowngu laamu leydi ndii ? 

Doole poti heɓɓiteede ko gila ndonkaani

Umar El Haaj (Kodda fulɓe)
Umar El Haaj (Kodda fulɓe)

Mbele en potaani diwde e wiyde haa jooni, njanngen Pulaar ? Mbele jaŋde Pulaar tan mehre ina waawi egginde ganndal ? Hol caɗeele maa ŋakkanɗe ɗe ɗemngal jogotoo, tawa haaɗi tan ko e janngeede tawa janngirtaake ? Mbele Fulfulde ina waawi suppitaade e dow ɗee ɗemɗe laatiiɗe hannde no ɗemɗe men neeniije ? So tawii jaabuwol mum ko eey, hol ɗo rewetee haa ndeen ɓamtaare dañee ? 

Nguyka kawgelaaji to Niiseer e Senegaal

Ñalnde kawgel
Ñalnde kawgel

Tonngoode Fooyre Ɓamtaare yawtunde yaajnooma e nguyka kawgel Bakkaa e nder Muritani. En keeroraaki ɗuum. Hono ɗuum waɗii to Senegaal, to Niseer ... Kono toon, joomum en mbattinoyi ko polis, caggal ɗuum ñaawoore fawi e mum en kuuge kasoo kiɓ, tawi ɗuum jiidaa e kuugal laamu, so haɗde joomum en waɗde ngeel kawgel ko heddii e mum en koo.

Ñaawoore Husen Habree : "ko tonngu daasi kala, maa artir e koyɗe joom mum" !

Husen Habree
Husen Habree

Ñalnde 20 sulyee 2015, ñaawoore Husen Habree udditii to Ndakaaru. Ɗumɗoo ko kewu teskinɗo, paayodinɗo e banngeeji kala. Ko kewu maantinɗo sibu ko ngol woni go’o e nder Afrik ko meeɗnooɗo ardaade leydi ina ñaawee e nder leydi Afrik ngoɗndi. Ko ngol woni go’o ko Dental Afrik ina yuɓɓina ñaawoore hooreejo leydi. Ko ngol woni go’o ko hooreejo leydi Afrik ina ñaawree bonanndeeji waɗnoo nde laamii ndee. Ɗum jibinanii  tooñanooɓe kala ɗamaawu, haa arti noon e nder Afrik ɗo yoga e laamiiɓe mbaɗata ko mbelaa. 

Tottirgol leydi e gure teeru (Dekere 2010) -7-

Foto Sahara
Foto Sahara

 

DAMAL VIII : Tottirgol leydi e gure teeru

Kuulal 121 – Caggal diisnondiral hakkunde Ministeer Finaas e Hilifaaɓe diwanuuji e tunnduuji e hoohooɓe meeriiji, sarwisaaji Ministeer toppitiiɗo wuraagu (Urbanisme) ina foti lelnude palaŋuuji pawatooɗi e ɓetgol leydi ngol sarwisaaji Topogaraafi waɗi.

Daartol annabi Nuuhu (aleyhi salaam) (2)

Laana annabi nuuhu
Laana annabi nuuhu

 

(...) Caggal ɗiiɗoo kaawisaaji ɗi Alla haali e Nuuhu, Jibiril mo kisal woni e mum oo, ɓoorni mo comci jihaadi, o fiili mo kaala pellital,  o wiyi mo : “fokkit yah to gaño Alla biyateeɗo Dirmisil, ɓiy Fuumil ɓiy Jiiji ɓiiy qhaabil ɓiy Aadama (MJM).”  kanko Dirmisil noon ko o laamɗo keewɗo doole, gaaƴiiɗo, kaaɓniiɗo, mo hono mum alaa e winndere ndee to bannge heewde caɗeele.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience