Usel Fari Soh e pittol gorko mo nuunɗaani

Usel Fari
Usel Fari

So nguyka, so ñenngi, so jamfa, ko waawi heen wonde fof biyeteeɗo Usmaan Fari Soh lollirɗo Usel Fari Soh yanii e pittol gorko mo nuunɗaani walla mbiyen o jamfaama jamfa kaawniiɗo ñalnde alkamisa 26 siilto hitaande 2014 to gaaraas Ɗalhaya e nder wuro Kayhayɗi. Heedde midi gorko gooto ari e makko, naamndii mo so tawii ko kanko woni Usel Fari dognoowo oto hakkunde Ɗalhaya e Kayhayɗi e nder diiwaan Gorgol. Usel wiyi mo eey ko kañum.

Warngo Caaroy : moƴƴere yoɓraande bonannde

Tiraayeer en
Tiraayeer en

Mi naniino, ko adii ɗuum, e nder jeewte elewaaji kaɓantonooɗi wellitaare e kitaale 70, haala warngo Caaroy walla Jaambareeɓe Caaroy ɓe ɓe njeeɓatnoo, aɓe njima, ɓe ɓe njiɗatnoo ñemmbude. Kono mi meeɗaano anndude tigi rigi hol ko addunoo warngo Caaroy. Ko hikka, duuɓi 40 caggal ko mbaɗtu-mi nande ɗuum, keɗii-mi yeewtere e RFI ina siimta ɗum.

Le Pen e Ebolaa

Le Pen
Le Pen

Oɗon nana ndeeɗoo innde : Jean Marie le Pen ? Ko innde gardinooɗo parti añamngureeɓe to Farayse biyeteeɗo Front National (FN), mo ɓiyiiko Marine le Pen arditii hannde oo. Ooɗoo neɗɗo kaawniiɗo wiyiino ñalnde ndeen, wonde « Ebola ina waawi ñawndude gagga keeweendi yimɓe e nder winndere ndee ».

O fiytiima heen becce jooni, sibu o wiyi ko ɓooyaani koo, wonde ko o haalnoo koo woni ko e laataade, tee ko kanko tan « yiynoo ɗum »

Maalde, warngo e warnooɓe Tomaa Sankara

Tomaas Sankara
Tomaas Sankara
Belees Kompaawore
Belees Kompaawore

Caggal duuɓi 27 ko Tomaa Sankara tuɗɗii leppi leydi, leydi tuɗɗi mo leppi teddungal, eɗen njiɗi artande banndiraaɓe e no maalde warngo ngoo fewjiranoo, fewjunooɓe maalde haa e siynunooɓe warngo ngoo ñalnde alkamisa 15 lewru kawle hitaande 1987. Ciftinen wonde Tomaa Sankara laamorinoo ko duuɓi 34 kadi laamii ko duuɓi 4 doŋ. Nguurndam fof hawri ko duuɓi 38.

Mbaañ

gawoowo
gawoowo

Mbaañ jeyaa ko e diiwaan BARAKNA. Barakna ko diiwaan tataɓiijo leydi Muritani. O woni ko worgo –hirnaange Muritani. Omo tonngi e nder makko departemaaji joyi. Ɗiin ngoni : AALEG - MAGTA LAHJAAR- ƁOGGEE- BAABAAƁE – MBAAÑ binnditagol kuuɓtidinngol leydi Muritani e hitaande 2013 qiimii keewal yimɓe diiwaan oo ko 336.207. tawi ko nii ɓe peccorii :
Eeleega : 90 191 neɗɗo

Ganndal “SAWRU” (4)

gaynaako
gaynaako

SAWRU gaynaako en cifinooma ɗum. Pullo gaynaako maa capaato ina jogoo ndu, ina aynira.
Hol ko o aynata ? Omo waawi aynude “Ɗi kine kecce gallaaɗi joorɗi, sayeeji jamma buunaaji weenndoogo, ɗi kooynoo asamaan ɗi mbiya mbuuu... !" Ɗi kuccita fuɗnaange, ɗi mbiya : “Mbuuu... ! Ɗi kuccita hirnaange, ɗi mbiya mbuuu... !” Ko kañji kadi mbiyetee : “Ɗi ngalaa paɗe, 

Hiirde Fedde pinal Ɓoggee to Suwoyraat

Naalankooɓe
Naalankooɓe

En njettii geno nde o newnani en ,o rokki en semmbe e hakkilantaagal waawde yuɓɓinnde ndee hiirde pinal pattamlamiire. Ndee hiirde ko ɓooyoore daarteede sabu galɗugol loowdi mayre.

Ginol golle hiirde ndee ko nii siforii :
1- yimre yowitiindee kinɗe fulɓe
2- seppo cosaan
3- yimre dental
4- tinndinoore :jokkere enɗam

Artiraaɓe : “kala ko min podananoo, laataaki !”

Seppo artiraaɓe
Seppo artiraaɓe

Ñalnde 20 settaambar 2014 Fedde artiraaɓe ummoraade Senegaal (UNRMS : Union Nationale des Rapatriés Mauritaniens du Sénégal) yaltinii bayyinaango ina hollita heen ngonka mooliiɓe artiraaɓe. So oɗon ciftora, kamɓe ndeeɗoo fedde, ɓe njuɓɓiniino seppo, ɓe njahri koyɗe gila Ɓoggee haa Nuwaasoot. 

Wuro Dooro : Faayre

Ebola
Ebola

Hol ko addi faayre? Addi faayre ko oo rafi peeñiroowo e neɗɗo reedu dogooru biyeteeɗo (Ebola). Rafi oo wiyetee e pulaar ko : “Eeh! bone nani kadi” sabu nde en nande oo rafi bonɗo, baroowo, waɗi haa ndutti-ɗen e deftere ganndo men Demmba Paate Caam, haa kollit-ɗen janngooɓe Fooyre Ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji : ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji, eɗi tampina, eɗi mbara. 

Facciro sariya jeyi leydi 1983 (2) : Hol no o tabitiniraa ?

Ɗoftal
Ɗoftal

Seede ko kaalɗen koo, ko e hitaande 1984, kiliifa laamu  kalfinaaɗo fiyakuuji nder leydi hono Yaal Abdullaay Hassan, (yoo Alla ɓuuɓan mo) winndii ɓataake jirlotooɗo (circulaire n° 00051 du 14 abiriil 1984) feewde e laamiiɓe diwanuuji nder leydi (guwerneeruuji, perefeeji ekn…) o wiyi ɗum en “Mbeɗe yiɗi mbaɗton hakkillaaji e kuule ɗe laamiiɓe diwanuuji  ƴettata paatuɗe e dokkirgol leyɗe demeteeɗe tawi jeyaaka e mbaawkaaji mum en…. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience