Hiirde Catal Kayhayɗi

Hiirde Kayhayɗi
Hiirde Kayhayɗi

Ñalnde alet 15 marse, musiɗɗo Gumaalo Umaar Soh waɗii hiirde e nder heen o tonngii heblo ngo o waɗnoo Nuwaasoot, tuggude e 02 haa 07 marse. Hiirde ndee waɗi ko e ñiiɓirde fedde nde wonaa laamuyaŋkoore ESE. Terɗe catal FƁPM to kayhayɗi ngarii e keewal, almuɓɓe duɗal Gurel Saŋe kadi tawtoraama. Tiitoonde heblo ngoo e Farayse ko 

Kaawisaaji dooñoo njiytaama

Dooñoo
Dooñoo

Kullel biyeteengel dooñoo ngel ina anndiraa kaawis, so nannditde e kala nokku mo ari. Oo kaawis ina aannunoo annduɓe. Ko jooni ɓe mbiyi ɓe paamii ko addi ɗum. Ɗum woni ko e nguru majjum. Ko dooñoo tan Alla rokki mbawka waylude noordi nguru ɓalndu mum. So o deeƴii o heewi nannditde ko baka, so o laawiima, o wojjita walla o oolɗita ɗoon e ɗoon. 

Koolol tataɓol Ñalɗi Gostondiral e Naatondiral Pine

Wejo FƁPM e koolol hee
Wejo FƁPM e koolol hee

Fedde Keew-piniire ngam Kuccam Ndowrowam (FKKN) noddirteende e farayse AMAM (Association Multiculturelle pour un Avenir Meilleur) yuɓɓinii, e gardagol Ummu Suleymaani Kan, hooreejo fedde ndee, koolol tataɓol ñalɗi gostondiral e naatondiral Pine to dingiral keewal pine (espace de diversités culturelles), sara Faawru Jaatiiji Ngenndi (Musée National), tuggude e ñalnde 19 haa ñalnde 21 lewru mbooy 2015  e nder Nuwaasot laamorgo Leydi Muritani.

Lasi gollotooɓe SNIM ina cukki naatotaako

Gollotooɓe SNIM - Suwoyraat
Gollotooɓe SNIM - Suwoyraat

Kala bone baɗɗe, so jam maa ina yalta heen, yo ɗe ñallu mbaala !

Haa hannde Mbiruuji ko ko ndikkondiri, lammba ko ko daɗɗi, gollotooɓe SNIM ina njokki geddere liggey. Ko goonga geɗal laamu ɓuri heewde, kono firtaani ko SNIM yeñtini fof ko laamu jeyi haa ko ina ronka huuɓnude aadi mum e gollotooɓe.

Ganndal “sawru” (7) : Sawru jeñgol

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Ko nduu sawru fof ɓuri ɓooyde e aduna hee. Ko kayru seerndi debbo e gorko. Ko kayru gorko yaaɓirta debbo nde ɓiɗɗo toɓɓee nder rannga mum, wona toon lebbi jeenay e jammayel woy heege, jibinee. So yimɓe, so jinneeji maa seyɗaneeji, so kuulle wuro (jawdi ndariindi), so kuulle ladde (mbarokon), hayi colli... ko kayru njeñirta (ɓesnirta). Nduu sawru woni njogoram kala ko woroɗiɗi. Ko kayru hecci debbo e ndewaagu mum, sabu ganndal feeñninii ko gorko hecci debbo,

Denɗiraagal nder renndo fulɓe

Ngesa ñebbe
Ngesa ñebbe

Denɗiraagal ko njonngu enɗam njahrungu to bannge yano walla yeewtere, lelnaangu hakkunde jiiduɓe, saɗtidiiɓe, yontidiiɓe walla hakkunde hoɗdiiɓe wuurduɓe ngam newnude e moƴƴinde nguurndam mumen. Faandaare ndee ko jokkude e wuurtinde enɗam, ɓadtondirde, suusnondirde, ñifde fitinaaji, momtude luure hakkunde wonduɓe, 

Jokkere sariya toŋ.83-127  / DAMAL 5  : Dokkirgol jeyi laamu to dowri

Maamuudu Haaruuna Joop
Maamuudu Haaruuna Joop

Miijo men ko yowitii e ngalɗoo damal, panndo-ɗen haa ngal uddee nde mbaawen silde sariya oo ko yowitii e oo fannu sabu eɗen mbaawi wiyde ko ɓuri tiiɗde e sariya jeyi leydi mo toŋ 83 127 ñalnde 5 suwee 1983 ko ɗoo fawii, sabu ma a taw ko ɗum ɓurnoo himmande tabitinooɓe sariya oo.

Kuulal 68  : Caggal nde lajal balɗe capanɗe jeegom ɗee joofii tuggi ñalngu takkugol bayyinaango fuɗɗii, tawde kay wonii alaa ɗo jedditaagol jeyi laamu yettii ɗum ummoraade e neɗɗo walla ñaawirde taƴnde

Cubalaagu soodii ñalaande teddungal

Abuu Siley Joop
Abuu Siley Joop
Ngabu
Ngabu

Ganndal ko dokke Alla, naamndaaki duuɓi, jibinannde, doole walla darnde. Ɗuum laaɓtii e Kasga hakkunde Abuu Siley Joop e ngabu, kaɗnoongu subalɓe awde, wuppooɓe e loototooɓe tellaade e maayo. Abuu Siley Joop riiwii ngabu, yaltinii ɗum tufnde Kasga (Kaskas).

Abdarahmaan Sisoko hooniima to Pari

Keɓgol njeenaaji jeeɗiɗi ɗee
Keɓgol njeenaaji jeeɗiɗi ɗee

... Ɗum kam hankadi jaraa haala. Timbuktu heɓi ko ɗee njeenaaje : meilleur film (filmo ɓurɗo moƴƴude), meilleur réalisateur (ɓurɗo waawde sinemaa), meilleur scénario (senaariyoo ɓurngo moƴƴude), meilleur montage (montaas ɓurɗo moƴƴude), meilleure musique (gaaci ɓurɗi welde), meilleure photo (foto ɓurngo yooɗde) e meilleur son (dille ɓurɗe laaɓtude).

Maanditaare Daande leñol

Jaɓɓongal Baaba e Nuwaa
Jaɓɓongal Baaba e Nuwaa

Ñalnde 14 e 15 feebariyee 2015, Baaba Maal mawninii maanditaare duuɓi 30 goodal Daande Leñol e nder Nuwaasot, tawi ko e teddungal Mohammed wul Abdel Asiis, hooreejo leydi ndii.

Nii woni ardorde Diɗɗal ngal suɓiima fuɗɗoraade leydi Muritani ngam yoɓde diminna e ruttude teddungal fayde e ɓesngu leydi ndii fof e kuuɓal, ɓiɓɓe fulɓe e keertal. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience