SNIM Suwoyraat : juulde 50ɓiire laana njoorndi
Ko e nder ɗee kaaƴe cuurkooje nguleeki , ɗo leydi yerɓata kuɓeeje ndimmboo ngam ottanɗe miinuuji, yaltinoore kennebe e kelle nguleeki, ɗo kaacaali e ɓiicaali kam e diiraali laaɗe njoorndi, ɗi leppi e lappi cor-sortooji, ɗo liggotooɓe gila subaka haa jamma njoftaani, ñallooɓe ñaamaani, njaraani, ndonka ko kirtii, gollotooɓe MIFERMA ɗuggiti to oogirde suwoyraat ñalnde 12-seeɗto (avril) 1963, laana njoorndi ngadana fayde e hawngo pakkeeji Nuwaadibu.
"Ganagate" : ina wona walla ko haala tan ?
Caggal nde depitee Faraysenaajo oo takki wul Abdel Asiis ko takki ɗum koo, Mustafaa Limaam Shaafi fawtiino heen wonde “ko wiyaa e Asiis koo ina woodi, sibu kanko e hoore makko o tiniino wonde Abdel Asiis ina moddi e hafeere waɗnoonde to Ganaa, e yonta mo Eli ardinoo Muritani oo ». Ndeen hafeere waɗnoonde Ganaa noon, ina gasa tawa woni ko e laaɓande yimɓe, sibu, ñalnde 27 marse 2013,
“Geese” taggaama wortaaka, “geese” goɗɗo wertaama !
E hitaande 2007, caggal wooteeji laaɓtuɗi hooreleydaagal e nder lewru saawiyee, Siidi Muhammed wul Sheex Abdallaahi fellitii darnude fedde lollirnde ANAIR fotnde huufde gartaangal mooliiɓe to Senegaal e daaynooɓe feewde Mali ngam naattinde ɓe e nder leydi hee, rokkita ɓe hakkeeji maɓɓe walla kam daama ɓe e lor mo ɓe kawrunoo oo.
Santarafrik, leydi pilaa-mbeñaaji
Ñalnde 24 marse 2013, rebel en keɓtii laamu to Santarafrik. Ɓe mbiyetee ko Dental Selekaa. Ɓe njandini ko persidaa Faransuwaa Bosise, mo konu Farayse e Caadnaaɓe mballunoo heɓde laamu. Wiyetee tan ko Alla ñaawii, sibu kanko Bosisee oo, ko nii o heɓrunoo laamu ñalnde le 15 mars 2003.
“Santarafrik wayi ma a taw ko no Muritani e Mali nii hiiteede”, sibu keewgol kuudetaaji e murtooji : kala keɓɗo fetel wiyata ko maa jooɗoo e jappeere hee.
Ngoppee ñemmbaas
Ñemmbaas ko biineegara renndintee e ɓohe e kibmaasi. Kaas biineegara e kaasuuji sappo ɓohe e buuɗi joy (5) kibmaasi, walla ko ɓuri ɗuum heewde. Ɓuri heewde waɗde ɗum ko sukaaɓe rewɓe e worɓe fof. Ko e bitikaaji ɓe coodata suukara e ɓohe e biineegara e kibmaasi, ɓe ndenndina, ɓe njiiɓa ɗum haa lamma, ɓe ngacca haa ɓohe ɗee coofa e mbuus hee, joom mum yula mbuus oo, wona e ɓuucaade lammo-lammo oo.
Konngol Y.NG. FƁPM e ñalngu ciftorgol Umar Bah Mboyna
Feewde e joɗnde ciftorgol Umar Bah Mboyna
Ooy Fulɓe !
Ooy enɗam Umar Bah Mboyna !
Ooy musiɗɓe e gollodiiɓe Umar Bah Mboyna!
Mi salminii on e innde yiilirde ngenndiire FƁPM e innde fedde ndee e hoore mum.
Musiɗɓe tedduɓe
Maayreede moƴƴo ɓuri huurdeede bonɗo
Ñalnde alkamiisa 11 abriil, ko ñalngu ciftorgol Umar Bah Mboyna. Umar Bah sankinoo ko ñalnde 8 lewru mars 2012. Kono, sabu ngantu, lajal ngal dirtinaa haa e lewru abriil. Yimɓe heewɓe nootitiima e ñalawma hee. Hay so tawii ko o ñalawma sunaare ne, o waɗaa ko e weeyo Pulaagu dowrowo. Kala ko Pulaagu ena huutortonoo walla ena ñaantortonoo e nder nguurndam mum walla e nder kewu mum, addaama ɗoon.
Faawru Jaati Ngenndi ñaantii ɓale ɗee fof, ñaantiri ɗe nate ɓooyɗe, kaɓirɗe harbiyankooɓe e waɗɗiyankooɓe hanki, nde hoɗdu e ndimaangu njogii joomiraaɓe,
Luulndo jaɓii feere Masawuud
Luulndo waɗiino lappol ngam yettinde Mesawuud jaabawol mum e feere ummiinnoo ngam yaltinde leydi Muritani e kiris woni e mum oo. Caggal ɗuum ɓe njaltinii bayyinaango (ñalnde 21 abriil 2013) ina hollita wonde «Mesawuud jaɓɓiima lappol ngol no moƴƴi ». Wondunoo e makko ko Bojel, hooreejo Wiam e Adbul Salaam Horma, hooreejo Sawab e Mustafa Abeydarahmaan, hooreejo RD, e Ahmed Hamsa, hooreejo CUN.
