Pulaar.org

Tomaa Sankara

To bannge fetel kadi, omo seedtanaa wonde kural makko memataa leydi. Omo siforee kadi koɗoowo ŋanaa, mo hono mum weeɓaani. Ko o gorko mo heewaani haaju e montoor, heewaani haaju e ɗoyngol jamma saka ñalawma. Kala kadi no o jenngiri lelaade, waktu jeeɗiɗaɓo subaka heewi tawde mo ko e nder gollordu makko. So o finii subaka, o heewaani hacitaade. Alet fof noon, o hacidoytoo ko e jinnaaɓe makko. Tomaa Sankara wonaa jaawinoowo simme, o meeɗaani wuufde sanngara.

Hooreejo leydi Malawi : Bingu wa Mutharika, hooreejo keso Dental Afrik

Batu U.A. renndii e lewru feebariyee 2010 to  Adis Abebaa e tawtoreede yoga e hooreeɓe leyɗeele Afrik. Ko maantini e nguuɗoo batu ko yiɗde Kaddaafi ardineede laawol goɗngol fedde nde, caggal nde o joofni manndaa makko tuggunooɗo gila e lewru febariyee 2009. Hol ko addunoo nii ndogen saka ndartoɗen ? Gardagol Kaddaafi U.A. e hitaande 2009 maantinorii ko guurtugol kuudetaaji e nder leyɗeele Afrik e jaɓɓugol doosɗe leyɗeele ɗe :

Boy walla waasooru, ko gootum !

E lewru mars 2008, e laamu Siidi wul Seek Abdallaahi, en njaltiniino ɗo winndannde faytunde e Tele Muritani ɗiɗmo, mantu-ɗen ko njiyno-ɗen heen ko, mantu-ɗen payndaale makko haa arti noon e emisiyoŋ biyeteeɗo «Sebaab» (Chebab), hono emisiyoŋ baɗiranooɗo semmbinde ngootaagu leƴƴi Muritani. Ooɗoo tele «TVM plus» en cifinooma e makko ɗeeɗoo geɗe : «Ina jeyaa e ko ɓuri maantinde e makko, kanko ooɗoo tele, kala ko omo waɗa, omo rokka yeru moƴƴo wonande leydi ndi,

Jooɗii hakkunde ko kalifu pinal, bannge ñaamo ko mawɗo hilifaaɓe

Doktoor Mullaay wul Muhammed Lagdaaf, gardiiɗo hilifaaɓe Muritani, noddii e daranagol ƴellitgol ɗemngal Arab. O waɗi ngoon noddaango ko e udditgol kewuuji mawningol ñalawma ɗemngal Arab, udditɗi to galle mooɓondire Nuwaasoot, ñalnde altine 1 mars 2010. Hikka, konngol mawninirgol nguun ñalngu ko «Ɗemngal Arab, ɗemngal diine men e neɗɗaagu men».

Natal kuɓeeje kelɗe (RFI)

Yerɓannde leydi doolnunde waɗii to Silii ñalnde aset 27 feebariyee 2010. Nde tolniima e toɓɓe 8,8 e daawrugal Richter. Ɗum waɗi ko weetndoongo. Nehaande yerɓannde nde woni ko e nder geec Pasifik, fotde 35 km luggeendi, 325 km ina seerndi ɗum e laamorgo leydi ndi, hono Sañcaago. Biyeteeɗo Antoine Schupp, tuubaako Farayse ganndo ko fayti e ɗuum wiyi wonde ndeeɗoo yerɓannde leydi ina sowoo

Natal boowal fedde nde rokkaa jooni

 Batu jaagorɗe Muritani, njooɗinoongu ñalde alarba 24 feebariyee 2010, yaltinii eɓɓaande doosgal sariya lomtinanoore Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani galle (boowal) rokkanoo e hitaande 1981 (ardinoo ndeen Fedde nde ko Mammadu Siley Bah). Ndeen hawri ko Jeŋ Buubu Farba ina woni jaagorgal ko fayti e kaalis ; kaŋko nii siifnoo dokkal ngal. Ɓeto wertallo boowal ngal ko 3 600 m2. Ngal heednoo ko bannge rewo « joofirde bisuuji ». Ko kalifu cukaagu e coftal ɓalli keɓtunoo boowal ngal waɗti ɗoon Galle sukaaɓe e estaad leegal joyaɓal.

Maande ñalngu ɗemngal muuynangal

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21 feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka, ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.

Njooɓnaaɗo konngol koninkooɓe Niseer

Hanki, 18 feebariyee 2010, laamu ɓorƴitaama e juuɗe Mammadu Tañjaa. Koninkooɓe folluɓe laamu ɓe, njowii doosɗe leydi ndi (ɗe Mammadu Tañjaa waylunoo), ɓe pusi denndaangal juɓɓule goodnooɗe. Ɓe cosi ko njuɓɓudi mbiyeteendi Diiso Toowngo Gartirgol Demokaraasi (CSDR). Ardii nguu mbayliigu ko kolenaaji tati : biyeteeɗo Jibriila Hima Haamiidu (Pele),

Toŋŋinorde hooreejo suudu sarɗi

Daawal gaadoraangal batuuji parlemaa gadanal hitaande 2009-2010 udditnongal nyanlde 09 noowammburu 2009, uddii nyanlde 07 saawiyee 2010. Ko ngal daawal maantingal, sabu ngal ari ko caggal wooteeji hoyre leydiyaagal baɗnoodi e leydi he, nyalnde 18 sulyee 2009. Eɗen ciftora ko adii wooteeji ɗii, leydi ndi wonnoo ko e iiñcuru politik bonndu caggal kuudetaa 06 ut 2008. E oon tuuma, parlemanteeruuji luulndinooɗi kuudetaa o fof, ko calinooɗi tawtoreede batuuji parlemaa o, sabu wiyde wonde ɗi ndewaani laawol, ɗoon ɗo hoyreejo leydi cuɓaado woodaani.

Manndelaa ñalnde yaltata kasoo nde (Natal RFI)

Ñalnde 11 feebariyee 1990, caggal duuɓi 27 kasoo, Manndelaa, cokanooɗo kaaɗdi nguurndam sabu mum haɓanoode laamu añamngureewu Afrik worgo, heɓtii ndimaagu mum. Ɗum ko caggal hare juutnde, yamyamre ɗo idan ɗo, ƴiiƴiire caggal ɗuum, nde ɓesngu ɓaleeɓe worgo Afrik kaɓaa e gardagol ANC.