“So sagata remaani, yaha ko ɓuri casol mum !”

Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan
Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan

Eɗen ciftina ɓesngu nguu ko Pulaar walla Fulfulde haali e ndema : « So neɗɗo wammbaani naange, woni turaaki remi, roondoo nge, woni yahde ina jiggoyoo ko wuurdi. So neɗɗo remaani, yaha ko ɓuri casol mum woni taƴde jolɗe ina ɗaɓɓoya ko wuurdi. Fitti, fottee woni so neɗɗo gaynii ko soñnoo alaa e sago ɗannoo ina yiyloo ko wuurdi. Ndema ɗeɓiino mettude, kono mettaade ɗalaani ».

Amerik : haa hannde paltoor ina lutti toon

Seppo ɗaɓɓugol jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to Amerik
Seppo ɗaɓɓugol jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to Amerik

Lowre internet wootere to Amerik ina waɗi wiɗto ngam anndude “hakkunde kitaale 60 (nde paltoor woodi toon ndee) e jooni, hol heen nde ɓaleeɓe ɓuri heewde wareede”. Najoore ! Wiɗto ngoo yaltinii wonde “jooni ɓe ɓuri heewde wareede e nde paltoor woodnoo toon ndee”.

Ɗaanaade e niɓɓere ɓuri !

natal jamma
natal jamma

Wonaa enen kaali, ko wiɗto kadi waɗaango to duɗal jaaɓihaaɗtirde wuro na wiyee Leyde to Pays-Bas wiyi noon. «Lomlomtondiral jamma e ñalawma » walla mbiyen « annoore e niɓɓere » wonande yimɓe e kullon, ko huunde fotnde ɗoofteede, nde ɓalndu kam e hoore mum hatojini. Ganndo gardiiɗo ngoon wiɗto oo wiyi « Min tawii so ngaal deggondiral ‘annoore / niɓɓere’ ɗooftaaka eɗum baɗtina no feewi e cellal.»

Angateer yaltii Dental Orop

Teresa May gardo guwarnama Biritaan
Teresa May gardo guwarnama Biritaan
Laamaandi Ndentundi
Laamaandi Ndentundi

David Cameron woppanii Theresa May, duuɓi 59, ngardiigu guwarnama Biritaan. Ngol woni ɗiɗmol ko debbo ina ardoo Laamaandi ndenndundi. Jogori ɓurde maantinde e golle makko ko termondireede no leydi makko yaltiri Dental Orop.

Joɗnde 27ɓiire Dental Afrik (UA) to Kigali : Maruk na yiɗi artude

Ardiiɓe leyɗe Afrik
Ardiiɓe leyɗe Afrik

Mawɓe leyɗe Afrik njooɗiima ñalnde 17 e 18 sulyee 2016 to Kigali (Ruwanndaa) e joɗnde mum 27ɓiire e gardagol Idiris Debi, gardiiɗo Dental Afrik e oo mudda kam e Nkosazana Dlamini-Zuma mawɗo Goomu Dental Afrik. 

Hol fof ko jaŋde nafata ?

Almudɓe waɗooɓe kawgel
Almudɓe waɗooɓe kawgel

“Hol no mbaawirten faamninirde sukaaɓe men wonde ko jaŋde woni coktirgal ɓamtaare ɗoon ɗo annduɓe ngoni waasɓe, warkoyeeɓe ngoni alɗuɓe ?” (konngol Robert Mughabe)

Ko aldi laamu Muritani e IRA ?

Natal amnesty.org
Natal amnesty.org

Ñalnde 29 suwee 2016, pelɓondiral muusngal waɗii hakkunde semmbeeji kisal (polis e sanndarmori) e hoɗnooɓe e « gasra » kuccitɗo e « Hopitaal Buammaatu » haa waɗi gaañiiɓe e semmbeeji kisal ɗii e hoɗnooɓe ɗoon ɓe yantude bonanndeeji goɗɗi (kaar polis duppaaɗo, barakuujikelaaɗiekn..). 

Laamu ñukkintoongu ɓiɓɓe leydi

Hoore lowre alakhbar.info
Hoore lowre alakhbar.info

Nduu lewru kadi sooynaani jikke, gajaaɗe na njokkondiri ndartaaki. Caggal haala Neema ngadduka coow e njiylawu kaŋŋe ɗo laamu ɓolata miskineeɓe jawkal mum en, e fitina ɗum waawi jibinde, jaaynde Al Akhbar, hono no heewnoo waɗde, saaktii ajaande woɗnde.

Daartol Annabi Nuuhu (1)

E Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Daartol Annabi Nuuhu mo yurmeende Alla e kisal ngoni e mum. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka, ɓiyum Muta-wasila, ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (JKM), ko kanko woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Eeraango Sileymaani Kan, hooreeje gadano FƁPM

Sileymaani Kan, hooreejo gadano FƁPM (1976-1980), gardo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije
Sileymaani Kan, hooreejo gadano FƁPM (1976-1980), gardo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije

Fedde Ɓamtaare pulaar heɓii duuɓi capanɗe nay (40) caggal nde laamu jaɓi goodal mayre e nder leydi ndi ; yamiri yo nde waɗ golle mayre e nder Muritani no diidorii. Ɗum ko hoolaare e jogaade jikke addi haa ɗuum heɓaa.

FƁPM: duuɓi 40 kaɓagol majjere

Hooreeɓe Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : tuggi ñaamo feewde nano, Umar Idiriisa Saawo (1985-2003), Aamadu Umaar Jah (gila 2003), Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan (1976-1980) e Mammadu Siley Bah (1980-1985).
Hooreeɓe Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : tuggi ñaamo feewde nano, Umar Idiriisa Saawo (1985-2003), Aamadu Umaar Jah (gila 2003), Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan (1976-1980) e Mammadu Siley Bah (1980-1985).

Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».

Hol gonɗo Hammadi Jah ?

Taqiyullaah Jah
Taqiyullaah Jah

O ɓuri anndireede ko Taqiyullaah Jah. O jibinaa ko Nuwaasoot hitaande 1972, e nder galle seernaaɓe anndiraaɓe mbaawka alɓuraana, ɗuum waɗi o fuɗɗorii alluwal, refti heen o naati duɗal laamu (école 10 Elmina) e wuro hee, o janngi haa o naati Liisee (fannu hiisiwal), ɓaawo ɗuum, hedde 1990, o jokki jaŋde makko to Lycée Technique Andrée Peytavin to Ndar e nder leydi Senegaal.

Gamaal Abdel Naseer Huseyn

Gamal Abdel Naseer
Gamal Abdel Naseer

Gamaal Abdel Naseer Huseyn, jibinaa ko ñalnde 15 saawiyee 1918 to Aleksandiri, o sankii ko ñalnde 28 settaambar 1970 to Keer. O ardiima leydi Misra tuggi 1956 haa nde o maayi ndee. O idii ko wonde kooninke, hade makko liɓde laamu e heɓtude ɗum. 

Faayiida Ɓarakorde Tummbere Jiinge

Cooyngal Jeeriyel Tummbere
Cooyngal Jeeriyel Tummbere

Ɓarakorde Tummbere Jiinge walla mbiyen Jeeriyel Tummbere ko ɗeɓi-duunde ɗo ɓarake  Sammba Gelaajo Jeegi, Ceerno Suleymaani Baal e Ceerno Maalik Gallu Bah tawetee ko aldaa e sikke.  Ko ɗeen jaale teskinnooɗe e nder yontaaji mumen ngaddani nokku oo heewde faayiida e fooɗtude hakkillaaji woƴaaɓe kisnugol geɗe ganni. Nii woni, Jeeriyel Tummbere wonti Hajjirde e wanngorde gila e ngenndiyankooɓe haa e wiɗtooɓe ɓaleeɓe e woɗeeɓe. 

1 284 tagofeere njiytaama laawol gootol

Cooyngal fedannde malaaɗo
Cooyngal fedannde malaaɗo

Ñalnde talaata 10 mee 2016, NASA habrii wonde yiytii 1 284 tagofeere hesere, tawi ko tagopeeje ɗe njeyaaka e yuɓɓo naange. Ɗum dey ko huunde hesere no feewi, sibu tagopeeje keewnoo yiytireede ko wootere wootere tee e nder daawe bajjondirɗe. Goɗɗum ɗum kadi ko ɗe goɗɗuɗe no feewi. Ɗe njiytiraa ko lonngorgal weeyowal (telescope spatial) biyeteengal Kepler.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi